Siinä se on! Runsas 30 sitten istutettu kuusikko!

Kuvssa kohde , jonka muistan aukkona noin 30 sitten. Uudistettiin kuuselle , mutta palsta jäi luonnon hoidettavaksi , kun omistajakta puuttui ”suorituskykyä” huolehtia taimikosta ja halua maksaa ko toimenpiteestä. Paljon mainostetusta energiapuun korjuudtakaan ei ollut apua nuoren metsän pelastajana. Ei tullut kauppoja . Jouduttiin odottamaan muutama vuosi lisää, että se kelpasi ainespuuhakkuun yhteydessä korjattavaksi ja tietysti ennakkoraivattuna .Lopputulos näkyy tässä. Näyttääkö hyvältä?

Kommentit (30)

  1. Riippuu näkökulmasta. Jos tuon jättää rauhaan vielä 20 vuodeksi niin tuossakin on hömötiaisia, kiitos avohakkuun.

  2. Hyvältä näyttää muuten mutta ajoura on aika leveä.

  3. Vähäänpä Panu on tyytyväinen. Kuuselle istutetuulla kuviolla on varsin niukasti alkuperäistä pääpuulajia. Suurin osa kitukasvuisia ja pituudeltaan 5-6 metrisiä riukuja. Siellä , missä koivu ei ole ottanut valtaa , yksittäiset kuuset ovat pituudeltaan 15-17 metriä ja tyvestä saisi jo tukin. Niitä kuviolta löytyy kourallinen. Mietipä Panu ,miltä näyttäisi ,jos kaikki kuvassa näkyvät puut (koivutkin ) olisivat niitä. Maapohja olisi tarjonnut mahdollisuuden kasvaa ko mittoihin , mikäli varhaiskasvatuksessa olisi nähty vähän vaivaa.

  4. Eihän tuo tietenkään mikään metsänhoidon mallikuvio ole, mutta toisaalta nuo edesauttavat metsiään ajallaan hoitavia saamaan leimikoistaan paremman hinnan.

  5. Hyvin saatiin koivua mutta tosiaan jo tämmöiseen tähdätään niin ei kannata uudistukseen laittaa paljon rahaa.

  6. Onko tuo kuusi ollut alunperin oikea puulaji tuohon? Vähän epäilen jos koivu pystyy sen noin heikentämään.

  7. Näky ei ole mitenkään poikkeuksellinen hoitamattomilla uudistusaloilla. Kunnon kuusikko tuosta paikasta aikanaan kaadettiin. Kuusi on ainoa vaihtoehto ja maltillisesti koivuja sekaan. Viimeksimainitut pyrkivät menemään aikuistuttuaan päreiksi lumen murtamana ellei riukuuntuneina jo aiemmin . Palsta sijaitsee yli 210 metriä meren pinnan yläpuolella.

  8. Kun taimikonhoitojen laiminlyönti tavoittaa tuon pisteen, takkiin on tullut monelta kantilta. Pelkällä muokkauksella olisi puustollisesti tullut sama lopputulos.
    Jos energiapuun hintapolitiikka olisi ollut tämä, kaikki olisi kannattanut kelata samaan pinoon.

  9. On selvää, ettei ylitiheänä kasvattamisesta seuraa mitään hyvää. Luulisi silti, että koivuista edes osa olisi päässyt niskan päälle ja kasvanut hyvin. Nuo ovat kovin pieniä kolmekymppisiksi, olkootkin luontaisia. Vai poistettiinko nmk:ssa suurimmat, että saatiin kertymää aikaan? Toinen vaihtoehto on, että maaperä ei sovellu koivuille. Märkä ja tiivis maaperä on vaikea, mutta onko Keski-Suomessa tuolla korkeudella sellaisia?

  10. Kuvan metsässä on tehty ensiharvennus. Ei kunnostettu nuorta metsää. Koivujen vaatimaton kehityyneisyys johtuu pelkästään ylitiheydestä. Korjuuajanohta on viivästynyt markkinavaikeuksien vuoksi. Noin pienialainen kohde ei yksinään kelpaa energiapuuta ostaville. Oli pakko odottaa puiden kehittymistä ainespuumittoihin. Moni pienmetsänomistaja on vastaavan tilanteen edessä . Metsä menee pilalle hoitamattoman ja pienialaisen palstan harvennusta odotellessa.

  11. Metka-tuella estetään osaltaan näiden syntyä. Jos jollain on, energiapuita voi yrittää kaupaksi yhdessä naapureiden kanssa samanaikaisesti myymällä tai mhy:n kautta.

    Vielä vaihtoehtoja. Voi laittaa metsurin töihin keräämään polttopuuta ja myydä hankintana. Voi kaataa riukuja maahan ja päästää polttopuun tarvitsijat keräämään itse. (Riippuu tapauksesta kannattaako niitä päästää kaatamaan itse.)

  12. Jos alue on niin pienialainen niin vahinkokin on jäänyt mitättömäksi, hoitaa metsä monimuotoisuutta vaan.

  13. Nämä olivat aikanaan unelmakohteiya giljotiiniyrittäjille ja alunperin oli tarkoituskin lähteä purkamaan hoitorästejä koneellisesti juuri tämäntyyppisiä kohteita käsittelemällä. Työmaat osoittautuivat kuitenkin monesti niin pienialaisiksi ,että työstä saatu kate suli siirtokustannuksiin. Tulosta ei myöskään kohottanut se , että ne tarjotut isommat työmaat olivat monesti puhtaita ”ammattitaivaajan” raivaussahakohteita , joiden korjuu oli toteutettava alihintaan kilokaupalla. Kannattavaa toimintaa oli tarjolla niukasti ja sumaa koetettiin kasvattaa ostamalla raivaamattomia leimikoita. Tämä kuitenkin vain siksi ,että työtä ei ollut tarjolla riittävästi. Hälyytyskellot soivatkin aina , kun joku mainostaa ostavansa raivaamattomia leimikoita. Se kielii vain työmaiden niukkuudesta.

  14. Eipä ne ongelmat sitten ole siellä isoja ollu jos kohteita on ollu tosi vähän ja tosi pieniä. Lienee selvä, että niitä giljotiinikoneita kenenkään velvollisuus ole elättää. Täällä on paljon energiapuukohteita kun kaksi kertaa liian aikasin raivatut kuusikotkin menee jo energiaksi.

  15. Liian aikaisin raivattuja kohteita ei olekaan. Toimenpiteiden määrää on vain lisättävä tai väliä tihennettävä tarvittaessa ,jotta taimet saavat kehityyä rauhassa. Ajoitus ei välttämättä näin menetellen osu aina Metka-lankulle eikä neuvontaa antava organisaatio pääse osille ko rahoista. Kaikki hyöty päätyy kokonaisuudessaan mo:n omaan laariin.

  16. Pienillä kuvioilla ja pienillä maanomistajilla on jo kahdessa raivauksen maksamisessa jo nikottelua. Kun päätehakkuutuloja on vähän ja harvassa, muutamat tonnit harvennuksilta harvoin ei myöskään houkuttele jatkuvaan raivauksen. Jo olet jo eläkkeellä nii 3000euron laittaminen per ha jatkuvaan raivaukseen ei ole realismia, että siihen saataisiin ihmisiä houkuteltua.

    Minä en lähde jatkuvaan raivauksen sentakia, että se antaa paljon huonomman kasvun sen ohella, että se on todella kallista. Jos kuusikoiden raivaamista ei ala opettaa ne, jotka siitä eniten ymmärtävät, joutuvat yhä useammat kuusikot energiapuuksi. Kaikki jalostus- ja maanmuokkauksen kehittyminen valuvat roskiin kun tehdään liian aikaisia raivauksia aloittaen ne 4-5 vuotiaana.
    Taitaa olla sellanen vähintää kymmenkunta istutuskuusikkoa tänä vuonna, jotka olen energiapuuennakkoraivannut. Mutta minä voitan jokatapauksessa, samapa tuo minulle mitä muille raivaan, pääasiassa, että omat kuusikot pysyy pelin edellä.

  17. Ajoissa tehty raivaus ei maksa maltaita hehtaari /päivä tahtia tehtynä. Aika monta kertaa saa raivata tuohon kolmeen tonniin , jos yksi käsittelykerta kustantaa 200€. Eläkeläisellekin jää muhkea lisätili päivän kävelystä , vaikka vähennetään muuttuvat kulutkin 200:sta. Rehevimmilläkin paikoilla kolme käsittelykertaa riittää . Useimmissa tapauksissa kaksi.

  18. Tuon kuusen taimikon raivaus ei maksa missään vaiheessa 200e. Halvimmat varhaisperkaukset olivat jo ajat sitten yli 300e. Siihen on tehty sellanen. Sit on normaali taimikonhoito, en tiedä paljon maksaa, Mhy:llä halvimmat raivaukset lähtevät 450eurosta. Tuo kolmas 10- vuotiaana tehty raivaus on jo sitten vaikea taimikonhoito. Vielä todennäköisesti tarvitsee yhden joko taimikonhoidon tai ennakkoraivauksen. Rahaa palaa tuplasti ja vastinetta ei saa kun puolet mitä 7-8- vuotiaana tehdyissä.

  19. Jos otat selvää paljon raivaukset maksaa niin voit sitten heitellä näitä raivataan silmien tasalta joka tai joka toinenvuosi männiköitä. Laitat siihen hintalapun perään ja katotaan paljon tulee vaikka hirviharrastelulla hintaan per ha jos tuo on se mitä täytyy jokaisen maanomistajan tehdä sen eteen.

  20. Minun kohdistamani viesti on tarkoitettu omatoimisille metsänomistajille ,jotka ovat sitä potentiaalista tylvoimaa estämään hoitotästien syntyminen. Tirha niitä on pelotella suurilla kustannuksilla , koska vähälläkin selviää. Kahdella sadalla kattaa helposti esim . kolmenkin raivauskerran muuttuvat kustannukset ,jos asuu omalla tilalla. Harvoin tarvitaan useampia. Voihan sitä mieltään vielä kohottaa sillä,että on tienannut kolme tonnia hehtaarille, kun on tehnyt työn itse. Lopputulos on ainakin taatusti parempi verrattuna siihen että olisi teetetty vieraalla myöhemmin tai että työ olisi jäänyt vaikeuskertoimen kasvun myötä kokonaan tekemättä. Kuva kertoo lopputuloksen.

  21. …työvoimaa…hoitorästien…turha.

    Painovirhepahalaiset

  22. Malleja on monia.
    Meikäläinen ei ole tuijottanut Kemeroihin eikä Metkoihin, ei vuosiin eikä kertoihin. AINUT kriteeri lähteä ulkoiluttamaan sahaa on edesauttaa raivauksella kasvupaikalle parhaiten sopivan puulajin kehityksen turvaaminen.

  23. No…eipä systeemi hyväksynyt peukkua edelliseen kommenttiin …..
    Asia ei ole yhtään sen monimutkaisempi , mitä mehtäukko toteaa. Sahaan tartutaan heti tarpeen vaatiessa.

  24. Minä raivaan kanssa kun on parhain aika raivata taimikko. Itse teette METKAsta olkiukkoa.

  25. Sillonkun tuli kemera 7-vuoden raivausvälillä niin suorittavasta asti kaikki kehu miten kemera ohjaa oikea aikaisiin raivauksiin kun sii ä omi varhaisperkaus tuki mutta todelliset raivaaja tiesi heti, että ei todellakaan ohjaa oikea-aikaisiin toimenpiteisiin kun väli on liian pitkä.

  26. En muuten ole hehkutellut missään vaiheessa tukia ja niiden ehtoja. Enemmän ole tuonut esille sitä , että tukiehtoja tuijottamalla ehtii moni taimikko mennä pilalle. Järkyttävin viritys tässä suhteessa oli tarjota tuki energiapuun korjuuseen ja jättää taimikot sitä odotellessa hoitamatta.
    Yhtiöt eivät nauti tukia . Niiden mailla asiat sujuvat nykyisin mutkattomasti ,kun luovuttiin yhden raivauskerran taktiikasta ja siirryttiin tekemään yksi perkauskerta heti tarpeen vaatiessa ja toinen samasta syystä katsomatta allakkaa ja tukiehtoja. Tulokset puhukoot puolestaan. Ei ole eikä tule supervesakoita tai kuvan kaltaisia pääpuulajin vaihdoksia.
    Yksityisellä puolella homma alkoi mennä sivuraiteille ,kun luovuttiin vakuustalletuksista. Taimikot tuli hoidettua ,kun viimeisen vakuuserän saamisen ehtona oli elinvoimainen ja vakiintunut taimikko. Varhaisperkaus piti tehdä , jotta tuet talletukset sai käyttöönsä.
    Kun järjestelmä petti ja huomattiin ,että joitorästejä alkoi kertyä laadittiin rästien purkamiseksi siihen suunnattu tuki. Tästä oli valitettavasti seurauksena ,että yleistyi käytäntö ,että vasta tuen saaminen oli lähtömerkki taimikonhoitotöihin. Käytännössä th:t olivatkin tästä eteenpäin myöhässä , kun tukiehtojen tuli täyttyä.
    Kun virhe huomattiin korjattiin tukiehtoja niin ,että varhaisperkaus tuli tuen piiriin. Taimikon oikea-aikaisen läsittelyn kannalta eri tukien väli on kuitenkin liian pitkä , mikäli roikutaan koko ajan tukien varassa. Paras tulos saavutetaan , kun tehdään raivaukset ja mahdolliset toistot tiiviimmällä aikataululla .
    On syytä muistaa , että tuki on alunperin tarkoitettu käytettäväksi vain korkeintaan kerran metsän kiertoajan kuluessa mahdollisten rästien purkamiseksi.

  27. Kuvien metsässä luonto on tehnyt kaunistellun ja paremmin luontotuhoa kestävän sekametsän. Tuosta pitäisi jo Metkaa tarjota ihan kunnolla että saadaan monokuusikot pois suomen luontoa pilaamasta. Koivujen laatu kuvissa hyvä ja ne edellä päästään tiliä tekemään ehkä jo kymmenen vuoden päästä. Jättää silloin kuusta vielä varttumaan ja seuraava tili onkin sitten kuusikon päätehakkuu. Ja sen varmasti jo uutta taimea synnyttäneen uuden sekametsän vaaliminen.

  28. Taimet ja työtavatkin on muuttunut niistä ajoista. Totaaliperkauksiakaan raivaussahalla samalla tavalla kuin tänään viittinyt tehdä kun tiedettiin että saat siitä kauhean vesomisongelman ja raivaussahat oli niin huonoja et niillä ei liikaa ylimääräistä viihttynyt. Kuusentaimien ensijoidoksi riitti pahimpien koivujen poisto vesurilla ja raivaus 2,1metrisenä riitti eli silloin kuin taimikot oli 7-8vuotiaita. Moni muistaa sen miten ei tarvinnut raivata kuin kerran. Aikaiset varhaisperkaukset totaaliraivauksina ovat tuoneet ennennäkemättömät vesomisongelmat. Jos viimeinen raivaus tehdään 10-vuotiaaseen metsään niin se ehti vielä vesoa energiapuun sinne 20 vuodessa. Tällä hetkellä ennakoraivaan istutuskuusikkoa energiaksi, kuusissa ei ole vikaa mutta välissä kasvaa koivua sen verta.

  29. Tuossa on haettu ikivanha, 2,1m kemera kun kuusikko oli 7-vuotta ja keskipituus 2,5m: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/minka-koolla-on-mika-merkitys/
    Siinä ei ole enää vesuria käytetty tosin, myös kuuset kasvaa 2000-luvulla ihan eritavalla kun 90-luvulla vielä hallat rusketti kerkiä mut enää sellaista ei enää täällä ole. Ongelma on ollut, että ei ole katsottu allakasta eikä taidetta tarkkaan milloin pitää mennä. Nykyään selitetään myös tälläistä huuhaata, että mene kesällä katsomaan kuusikkoa. Eihännsilpoin näe mitään. Samakun sanoisi, että kesällä kannattaa katsella istutuksia. Kyllähän talvella huomaa, että 5-vuotiaana koivut ei aiheuta kuusille yhtään mitään.
    Sekun osuu täydellisesti tuohon optimiajankohtaan niin saa tuplasti kuutioita verrattuna 4-5 vuptiaina raivattuihin ongelmapesäkkeisin.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat