Sama kuvio uudistettu 6 vuotta sitten istuttamalla etualalle mäntyä ja taka-alalle kuusta. Mäntytaimikko varhaishoidettu kolme kertaa, kuusitaimikko kerran. Ehkä kuva kertoo miksi kuusta istutetaan liian karulle kasvupaikalle.
Sama kuvio uudistettu 6 vuotta sitten istuttamalla etualalle mäntyä ja taka-alalle kuusta. Mäntytaimikko varhaishoidettu kolme kertaa, kuusitaimikko kerran. Ehkä kuva kertoo miksi kuusta istutetaan liian karulle kasvupaikalle.
Metsänhoito
Kovan uhrauksen olet joutunut myöskin yhdelle harrasteelle tekemään. Metsätalouden surullista arkea ja vastuunottajat vain ovat hukassa.
Siinä on hyviä hierrinpuita tulossa. Kalliita tosin.
”Mänty”-sana on muuten tullut alunperin sanasta ”mäntä”,
joka juontaa juurensa juuri hiertimestä, joita on käytetty
mm. voin kirnuamisessa ”mäntänä” .
Viereisessä kuusitaimikossa parhaat taimet ovat jo kolmemetrisiä. Mäntytaimikossa ei ole oikeastaan mitään kelvollista, ei siitä tule edes kuitupuuta.
Jos tämän kääntää karkeasti euroiksi, niin menetykset ovat:
muokkaus, taimet, istutus, kolme varhaisperkausta ainakin 1500€/ha. Kiertoajasta on kulunut hukkaan jo 10%. Jos kiertoajan hakkuutulot 25000€/ha, niin menetys 2500€/ha.
Yhteensä menetys 4000€/ha, eika kasvatuskelpoista taimikkoa ole.
Joku viisas voisi kertoa mitä nyt pitää tehdä? Aloittaako alusta ja istuttaa kuuselle, vaikka männylle uudistettu osa on täynnä lahoja kuusenkantoja? 1000€/ha älytön lisäpanostus?
Itse istutin kuuselle…
Ensin syötiin istutusmännyt hammastikuiksi, seuraavaksi katkottiin luontaisesti tulleet koivut…
Katkottujen koivujen alle istutin suoraan kunttaan kuusentaimet ja nyt on nätti 1,5m kuusentaimikko…
Nyt raivailen noita katkottuja verhopuukoivuja lappeelleen…
Näyttäisi olevan pellon liepeelle pesiytyneen vasaporukan töitä .
Onglma kestää niin pitkään , kun emä on hengissä .
Jostakin syystä mänty kasvaa tuuheana taka-alalla . Hirviä lienevät nähneet nekin puut .
Tässä nähdään hyvin hirvituhon eskaloituminen jälleen viimevuosiin. Tuo taaimmainen on kerinnyt kasvaa ulottumattomiin jo ennen tätä buumia kun taas uudelleen alettiin kasvattaa hirvikantaa toiseen aaltoon 2000-luvun vaihteen edellisen kaltaisesti. Nyt ollaan muutaman, vain noin kolmen hiljaisen vuoden jälkeen palattu aikaan jossa taas saadaan nauttia koko arsenaalista tuhovimmaisempana kuin koskaan. Koska mäntytaimikoita on vähemmän nyt isolle karjamäärälle tilanne on juuri tuon Planterin kuvan kaltainen monella vastaavalla alalla. Isot laumat syövät kaiken mitä syötäväksi vain kelpaa.
Juuri tuollainen itseään ruokkiva syöksykierre on menossa. Mäntytaimikot vähenevät, syönti lisääntyy ja keskittyy väheneviin taimikoihin. Jos joku vielä nyt uskaltaa uudistaa männylle, niin seuraavalla kerralla ei.
Itse pidättäydyn niiden kuvioiden uudistamisesta, jotka pitäisi uudistaa männylle ja katson mihin tämä tilanne menee.
Jos nuo kauempana näkyvät rakennukset omia ja niissä sähkö olisi ilman muuta ollut helppo aidattava. Ja jatkuvassa verkkovirrassa voi lähes unohtaa huollon. Kun virtaa piisaa se kuivattaa ryönätkin nauhoilta. Tämä ei välttämättä enää Planteria lohduta mutta kerron tämän lähinnä muitakin varten että ajatus alkaisi itää myös muun kuin lehtipuun suojaukseen. Tuokin maasto erittäin helppoa ja aidan sisällähän sen voisi heti laittaa kunnon kasvuun kun ei tarvii hirvivaraa jättää. Ja kun peltyötkin tehdään olisi aika helppo ohimennen aina vilkaista aitaakin silloin tällöin. Kun pahaa pelkään että tulevaisuudessa me puuntuottajat joudumme tämänkin vielä tekemään tahi sitten kasvattamaan arvottomia sellumetsiä joista ei saa edes kuluja takaisin. Ainakaan tukki-ikään kasvattaen.
Tuoreita hirvituhoja on tällä hetkellä näkyvissä miljoona hehtaaria. Ne hehtaarit olisi pitänyt aidata? Mitäs ne holtittomien sorkkaeläinlaiduntajien toisten kuormasta syöttämät laumat sitten olisivat einestäneet? Ne kuorisivat tukkipuita nyt. Tai olisivat menneet niistä aidoista läpi.
Kyllä se vaan on niin, että sorkkaeläimet kokonaan pois puuntuotantoalueelta. Niille jää riittävästi sittenkin tilaa (13 miljoonaa hehtaaria).
Tässä taimikossa pääasiallisia syyllisiä oli kolme. Ne parkkeerasivat taimikkoon pari vuotta sitten syksyllä ja viettivät siellä talven. Olivat siellä joka kerta, kun kävin. Syksyllä ilmoitin asiasta metsästysseuralle ja pyysin poistamaan. Ei ollut kuulemma lupia, sinne jäivät.
Lupasysteemi pitäisi olla metsänomistajlähtöinen. Metsänomistja, joka on vuokrannut maat metsästysseuralle päättäisi, mihin paikkoihin kohdennetaan metsästys. Voisin rakentaa ampumatornit taimikoihin, tehdä mönkijäreitit, ilmoittaa hirvien liikkeet, antaa ruhot ja maksaa tapporahaa 200€/ruho, tarjota kahvit ja kossut.
Olisi ne anton vähentyneetkin kun lisääntyminen jäisi yksiin vasoihin eikä tuplavasoja kuten nyt lähes aina. Nälkäinen ja heikkokuntoinenkin hirvi tuntee sähkön turvassaan aivan yhtä tehoisasti kuin hyväkuntoinenkin. Ettei mene läpi. Puita kuorimalla ne eivät pitkään selviä koska se on hätäravintoa joka ei anna ravinteita riittämiin. Kyllä nälkään voisi jopa olla isojakin kuollut ja ainakin helpoiksi petojen sapuskaksi. Nyt vain pöljyys on aivan päinvastaista eli ruokitaan ja lihotetaan talvi ja kesäksi tulee vasoja ylenmäärin. Tätä vastaan olisi ollut yllättävän hyvä apu laittaa taimikot suojaan aidan taakse. Kun mo on ostanut muutaman hehtaarin värkit niiden kierrätyksellä pärjää pitkälle. Kumma ettei edes taloudellisesti isommat vahingot aidan hintaan verraten saa tuota järkeen sopimaan. Aidan pystytys ja huolto olisi jopa hyvää ja terveellistäkin vastapainoa sohvaelämälle. Eikä liikaa vaadittu metsää työstävällekkään mo:lle. Oma kokemus on osoittanut että aina riittävästi aikaa ja tarmoa on löytynyt. Samalla tulee seurattua taimikon tilaa kasvulliseltakin puolelta.
Kerropa mitä kustantaa esim. 400 m hirvet ulkopuolella pitävää hirviaitaa taimikon ympärille asennettuna ?
Mäntytaimikko pitäisi suojata talvella, se lienee jonkinverran haasteellisempaa sähköaidalla. Aitaa täytyisi ylläpitää noin kymmenen vuotta. Voisi kuvitella, että joka lumisateen tai kovan tuulen jälkeen jokin räippä on kaatunut tai taipunut aidalle ja tekee maakontaktin kuumaan johtimeen ja koko aita on pimeänä.
Kesällä aita pystyyn ja opettaa ne roikit jo kiertämään aitaa.
Maajohdin yhtenä nauhana mukaan niin pelaa talvellakin. Minun ei ole tarvinnnut kyllä lisätä sitä kun täällä Satakunnassa hyvin sijoitetut maakanket-pari kyllä pitää toiminnan hyvänä.
Täällä maa ei routaannu hangen alla silleen. Nuo muut ”ongelmat” kuuluu sarjaan silloin tällöin kurkattavat. Voin vakuuttaa että kovin vähän niitä ongelmia kuitenkin on todellisuudessa. Isot myrskyt eri juttu mutta silloin sitä vahinkoa varmaan tulee muutenkin. Joustavat tolpat antavat myöden kaatuvalle puulle ja jos sen lähipäivinä poistaa aidan päältä ei muotoonnu eli palautuu suoraksi. Minulla on noin 25ha:a aitojen takana ja aidan korjauksia tulee ainoastaan muutama vuodessa. Silloinkin se yleensä on tehtävänsä tehnyt eli pysäyttänyt hirvet. Sen tietää yleensä siitä kun aitanauhaa on suoraan ulospäin aidasta maastossa 50-60metriä. En tiedä mihin se hirvessä yleensä kiinni jää mutta lähes aina aitakontaktissa se näin tapahtuu. Epäilen sorkan väliä.
Ja tuo on virheellinen luulo että koko aita pimenisi yhteen vaurioon. Kyllä aita toimii muualla suht normaalisti vaikka johto olisi maassa tahi poikkikin. Siksipä se hirvi sinne ”tukka putkella” suoraa ”viivaa” maastoon tekeekin kun se saa sähköä niin kauan kun se nauha pysyy siinä kiinni. Ja voin vakuuttaa kokemuksesta että kyllä se inhottavaa ”läksytystä” on.
Kun olen ihan noviisi näissä aitaamisasioissa, niin siksi kyselen. Mikä on ”maakanketpari” ? Ja mitä ~
maksaa taimikon aitaaminen hirviltä suojaan ?
Ne maakanget ovat aitapaketissa mukana ja ne upotetaan mahdollisimman vetiseen ja alavaan paikkaan vaikka ojan penkan juureen tai vast. missä routaantuu mahdollisimman vähän ja maadoitus on hyvä. Kurkkaa Farm-Compin sivuilta vaikka sieltäkin hiukan saa hakea riista-aitaamiseen värkkejä.
Kysymällä kyllä löytyy kaikki ja muoviset tähtikepit tietysti tolpiksi. Minun hintatietoisuus on hiukan huonohko kun olen kuitannut vain allekirjoituksella vastaanotetuksi mutta paketti ehkä parille-kolmelle hehtaarille jotain 1500-2000 luokkaa riippuu myös varmaan haluaako akulla ja aurinkopaneelilla vaiko verkkokytkennälle. Olen joskus niitä hintoja erillisiäkin tänne laittanut mutta onhan siitä jo aikaa. Viimeksi minullekkin tuli paketissa kyllä aika paljon ylimääräistäkin roinaa kuten puutolppien johtokiinnittimiä ja aukeavia veräjäpitimiä sun muita turhia härpäkkeitä.
Minulla ne jo napsii kuusen taimen vuosikasvun pois kulku-uraltaan. Kuljin keväällä jälkiä seuraten ja ei ihan kokeilulta näyttänyt vaan ajoittain järjestelmällisesti oli napsaissut viimeisen vuosikasvun suuhunsa.
Minulla on 10 ha taimikoita akulla toimivan yksilankaisen sähköaidan sisällä. Kokonaisia saippuapalasia on 50m välein ja 50 m aidasta ulospäin ripustettuna puihin. Talvella en pidä sähköä. Aika hyvin ovat pysyneet pois myös talvellaikin. Ei tosin ole kovin pahaa hirvialuetta. Kevät on kriittisin aika. Silloin voisi jo olla sähkö päällä.
Pelkät hajusteetkin saattavat riittää . Materiaalia kannattaa käyttää reippaasti ja levittää se tarpeeksi etäälle varsinaisen kohten ympärille . Kymmeniä metrejä vähitään .
Jos hajusteilla onnistutaan häivyttämään varsinaisen ravinnon tuoksu , hirvi suunnistaa varmasti muualle . Taitaa olla yleisin virhe sijoittaa hajusteet liian lähelle taimikkoa .
Tuossa juuri homaa aitojen nahkeuden kun suorittavakin vain hajusteitaan tyrkyttelee. Kyllä aita on se joka taimikon suojaa ja muut toki parantavat kokonaisvaikutetta. Mutta yksi lanka on aika haasteellinen saada niin että ei tulisi hirvelle painanteiden ja ojien hyödynnysmahdollissuutta. Kun se pirskatti jopa konttaa! Olen kolmella nauhalla vielä ojien kohdat täyttänyt jollain esteillä koska niistä juuri tullaan sisään tosi mielellään.
Paras asennuspaikka on sitten taas ojan penkka jos sattuu samansuuntaisesti aidan kaas. Siitä ei hirvi nouse alalle millään kun vain hiukankin sähköä on aidassa jäljellä. Kun sorkat on ojanpohjan märässä niin tärsky on sellainen ettei hetkeen pysähdy.