Edellisten kuusikuvien hakkuusadosta rajan toiselle puolen eli hybidihaapa kasvatettu vajaa 20v:tta oman kuusikon päätehakkuun jälkeen joka iältään silloin samasta kuusikosta tietysti vajaa 20v:tta nuorempana hakattu. Silloin pääsi vielä pienillä lumppipätkillä. Arvokasvu, hmmmm????
Niin siis minkä ikäistä lasta tämä haavikko siis oli ja mitä tälle on tähän mennessä tehty?
Tämän ikä on 16-17 vuotta, en ihan tarkkaan muista missä järjestyksessä näitä metsän uudistuksia tein. Näille saisin nyt harvennuksen ylispuutyyppisenä eli haapoja hyvännäköisten kuusten päältä pois mutta en ole aivan osannut vielä päätöstä tehdä missä kohtaa harvennus vaiko suoraan muutaman vuoden päästä päätehakkuu kaikelle. Kun noista kuusista tuolla joukossa en aivan varma vielä ole etteikö ne ole voineet hiukan vielä lahovaivaa saada.
Senverran nyt sain tavallaan hyvää tietoa naapurihakkuun myötä kun moto oli puinut kolme minun istuttamaa h-haapaa myös koivukuidun kasaan. Mitään lahovaivaa ei ollut vaikka nämä ovat vielä alkuvuosien huonompaa taimiainesta. Tarkalla silmällä kuvasta erottaa jokusen korovaivaisen haavan. Oliko nyt joku mustakoro nimeltään. Viron taimituotannon tuliainen.
Tsekkaa ennen hakkuun päästöksentekoa kuusen lahotilanne kaatamalla liian tiheistä kohdista ylimääräisiä pieniä kuusia pois.
http://www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/haapa/hsienitaudit.htm
Tuolla sanotaan että Suomessa ei ole havaittu hybridihaavalla koroja. Jos sinulla niitä on, voisit vinkata niistä Lukeen, esim. Juha Kaiteralle.
Kyllä se Metlalla näyte kävi. Muisti ei ole varmaa joten yritän hakea varmistusta vielä arkistosta. Olisko kuitenkaan sitten jäänyt heillä arkistotietoihin. Mutta yritän kaivaa arkistoni myös.
Taisi sittenkin olla tuo mustaversotauti. Tuolla rungoissahan näkee niitä pitkiä mustia alueita.
Maisemaa katsellessa alkaa tulla mieleen, että saako noita taimia vielä jostain ja saisiko tästä kannattavaa energiapuun tuotantoa 😀
Kyllä Taimi-Tyllilä kasvattaa mutta nyt en tiedä mikä välittäjä heille kelpaa. Kun ite olen tilannut Metsä-Groupin kautta. Mutta he eivät saaneet h-haapaa ohjelmistoonsa järkevästi sopimaan niin annoin periksi ja tilasin rauduskoivua.
Kannattavuutta e-puun tuotantoon varmasti löytyy jos Jean S:n maisemissa vain on halukasta ostopotentiaalia. Ainakin minulle tarjous kattoi ja ylittikin Metsä-Groupin aikanaan takuuhinnaksi määrittämän 80%:ia kuusikuidun hinnasta. Eli siitä lähtökohdista minunkin nyt noin 25ha:ia alkaa olla aika mukava joka vuoteen lisuke muiden puukauppojen tueksi.
Hyvin on lehtipuiden alle taimettunut. Mutta koska alueella näyttää olevan juurikääpäongelmaa, on alikasvoskuusten kasvatuksessa riskinä ylläpitää tautia kuviolla. Tautihan tarttuu myös juuriyhteyksien kautta ja koska päätehakkuun jälkeen järeän puuston juuristoa on kaikkialla, vuosien ajan myös luontaiset taimet ovat vaarassa saada tartunnan.
Eikös hybridihaavan kannattavuus perustu siihen, että kaliis perustamiskustannus kuittaantuu vasta tulevien sukupolvien aikana, kun niiden puustot syntyvät luontaisesti vesoista? Jos siis nyt vaihtaa kuusikkoon, on se taloudellisesti huono ratkaisu ainakin, jos kuusikko ei tukkia kunnolla tuotakaan. Toisaalta kuuset olisi saanut alle halvemmallakin perustamisella eli koivikolla. Toki haapasukupolvi (oletettavasti myös hybridi) on maaperän kannalta hyvä juttu.
Noista haapojen tauseista en osaa sanoa mitään. Kiinnostavaa kuitenkin, ettei taudit olekaan Jessen metsissä vain kuusen ongelma.
Tuo tauti on vain ensimmäisten Virosta toimitettujen taimien riesa. Muualla haavikot ovat terveitä ja vielä paljon paremman näköisiä. Eihän tuo sienitautikaan Metlan mukaan satoon juurikaan vaikuta vaan juuri ulkoisiin kuoren oksahaarojen väri-ja laatuvirheisiin. Pieniä taimia se alkuun jokusen tappoikin. Mustui koko varsi.
Siksi halu näissä kuuselle vaihtoon koska Metlastakin silloin varoitettiin että uudistuksessa tuo edelleen kiusaa eli tappaa näillä aloilla taimia edelleen. Eli suo siellä ja vetelä täällä. Kuuset eivät aivan rajassa ole joten siinä on suoja ollut jo pitempään koska omissa silloin hakkuussa esiintyi vasta vähän lahon merkkejä.
Entä haapatukin hinta, jos tuon harventaisi kertaalleen ja kokeilisi lihottaa tukeiksi? Samaan aikaan harvennettaisiin alikasvoskuusikko jolloin nähdään onko se lahoa. Jos on lahoa, poistetaan kaikki kuuset sienen poistamiseksi alueelta. Jos tässä onnistutaan, myöhemmin voi kasvattaa myös kuusta. Jos alue on rehevää, on myös muita puulajivaihtoehtoja.
Piti se vielä tämäkin päivä nähdä, että Jesse suunnittelee haapojen vähentämistä kuusien eduksi! Ei ole kaikkein helpoin homma poistaa kova-oksaisia haapoja kuusien päältä. Muilla lehtipuilla temppu yleensä onnistuu, mutta haavat ovat tässä mielessä todella haasteellisia.
Kyllähän tuosta oivan sekametsänkin saa kun tekee ylispuuhakkuun haavoille. Ehdotus e-puulle oli myös harvennus jossa poistetaan esim. yli 15 cm:n (rinnank.mitta) haavat ja muuten harvennus normaalisti.
Uuden haapametsikön tuosta saa helposti; vaikka sillä e-puu harvennuksella . Muiden kohteelle käypien puulajien saanti on sitten paljon työläämpää. Kuuset on hyvin tod. näk. juurikäävälle menossa.
Ei Väli-Suomessa vielä 16:ta vuodessa noihin mittoihin järeydy Haapakaan !
Minulle kuva kertoo ensiksikin motokuljettajan hyvän ammattitaidon, kannot, karsinnan ja kasat, huoletta voi jättää leimikon hakkaajan haltuun
Hyvin kasuaa hybriidi Harjavallassa. Melkein sentin lämpimittaa kiskoo vuosittain lisää.
Onko tuolla seassa olevat koivut kasvaneet haapoja paremmin, vai onko ne vanhempia kuin haavat?
Visalta hyvä huomio. Ei niillä ainakaan paljon etumatkaa ole voinut olla. Aukoksi tuo aikanaan hakattiin. Minä olen tätä ”ihmettä” aiemminkin yrittänyt kertoa mutta nämä ”metsäammattilaiset” ovat melkein suohon noituneet. Jostain käsittämättömästä syystä ihan hieskoivukin äityy aivan hel…illiseen kasvuun haapojen joukossa. Yrittää taistella paikasta aivan tosissaan. Tuosta vähän kuvausuunnassa eteenpäin on peltoheitot ja siellä tuo koivujen käsittämätön kiritys on aivan selvää pläkkiä. Nehän oli sielläkin puskaksi syötyjä hirvien jokavuotisia eväitä mutta kun aita tuli suojaksi ja haavat kirittäjiksi alkoi käsittämätön kasvu. Uskokaa tahi älkää.
Uskallan väittää, että ainakin mättäisiin istutetut hyvälaatuiset kuusentaimet olisivat hyvin hoidettuna tuossa samassa ajassa kasvaneet paksuutta saman verran kuin haavat. Pituudessa olisivat vähän hävinneet.
Mistäpä tietää, että Jesse on puolivahingossa keksinyt ja todennut uuden menestysreseptin myös koivun kasvatukseen: mukaan 10-20 % hybridihaapaa.
Kyllä tuossa olisi mielenkiintoista jatkaa sekametsän ja laatuharvennetun lehtipuun lihottamista, jos vain löytyisi markkina haapatukille. Haapasahatavaralle löytyy oma markkinansa, mutta ei ole helppo tai yksinkertainen tie. Tietenkin, jos haapaa on tulossa tukkikokoon tulevina vuosina satoja tai tuhansia kuutioita, kannattaisi tutkia eri vaihtoehtoja.
Tuo haapatukin kohtalo ei aivan hukassa ole. Kyllä ostajaakin tiedossa on mutta todella, pieni toimija ja pienet määrätarpeet. Kannattaako paljon satsata jos silloin tällöin muutama kymmenen mottia saa menemään? Isommat ostajat kiinnostaa, totta hitossa! Hämeenlinnan suuntaan pitäisi isompi, jopa vientisaha tulla mutta uusia ei siitäkään ole hetkeen kuulunut.
Visa, nuo joukossa olevat kuuset ovat ehkä silloin taimia olleet, tosi pienenpuoleisia mutta eivät ne aivan samassa tahdissa ole pystyneet kasvamaan. Toki mättäissä ehkä paremmin mutta siinäkin jurominen yleensä vie aikansa. Haapahan ei juurikaan huilaa edes ensimmäistäkään, eli istutusvuottakaan.
Oma kysymyksensä on sekin – mistä emme mitään tiedä – että voisiko olla niin, että nopeakasvuinen haapa jollain tavalla vaikuttaisi entisen peltomaan (yleensä häiriintyneeseen) ravinnetasapainoon niin, että tästä vaikutuksesta olisi koivulle jotain hyötyä.
Annelin ehdotus siitä, että katkaisee kuusen tyveltä ja katsoo, on ihan kannatettava. Sillähän se selviää.
Koivun kasvatuksella olisi päässyt parempaan lopputulokseen kuin selluhaaapoja kasvattamalla , kun on noin hyvin kasvaneet. Koivukuidun hintahan nousi suunnilleen samaan havukuidun kanssa ja lisänä tukkipuut.
Jesse eikös tuo nyt ole se puupelto jos mikä ? Muistaakseni olet reagoinut aika nekatiivisesti näihin muiden taimikoihin ”puupeltoina”.
Metsuri motokuski, eipä ole mitään puupeltoa. katso hiukan tarkemmin. Siellähän löytyy kaikki kotoiset puulajimme jo tuolta pieneltä kulmaltakin. On haapaa, kuusta, koivua, katajaa ja mäntyäkin löytyy. Harvennuksen jälkeenhän tuosta tulee ihanteellinen sekametsä. Ja siihen tietysti pyrimme.
Puuki, koivu pelkästään ei olisi vielä ainakaan tuon mittaista. Kyllä haavan kasvu vain se paras on ja hintahan on jo tarkastettu, e-puunakin vetää tasatahtiin koivun kanssa. Harvennuksella siis. Itseasiassa päätehakkuuhintahan on paras mahdollinen. En saa havustakaan sen paremmin. Mutta onhan tietysti tarjontamääräkin jo jotain.
”Mistäpä tietää, että Jesse on puolivahingossa keksinyt ja todennut uuden menestysreseptin myös koivun kasvatukseen: mukaan 10-20 % hybridihaapaa.”
Ei tuo mijkään uusi asia ole, eikä kyse ole vain hybridihaavasta. Leppää on pidetty perinteisesti hyvänä lisänä, mutta haapa (tavallinen) tuottaa erinomaista kariketta ja parantaa maaperän ph-arvoa. Sen lisäksi järeä haapahan on luonnossamme monimuotoisuuden avainlaji, jolla myös torjutaan stressitekijöiden vaikutuksia.
Kyllä tuossa kohteessa on edellytykset puuston kasvulle olemassa ja varmasti osasyynä on nimenomaan haavan kasvatus. Kannattaa hankkia ja lukea Metsäkustannuksen kirja ”Metsämaa ja sen hoito”.
Kyllä niitä haavan sahaajia on useampia pieniä sahoja. Hakekaapa haapapanelia tai laudevärkkiä K-Raudasta yms. kaikki viron tuontia ja hinta kohdallaan verrattuna mänty, kuusipaneleihin.
Lue netistä sellaisia lehtiä kuin Sahamies, näissä useita haapatukin sahaajia ja ostajia ym. mielenkiintoista mm. tyvimännyn ostajia ja vielä hyvin maksavia.
Kiitos vinkistä Saarni!
Eihän ainakaan netin hakukoneella löydy enää tuollaista lehteä kuin joskus 1980-1990 ilmestyneenä. Siis antikvariaateista lähinnä pitäisi etsiä. Mahtaako noista ostajista enää paljon iloa olla.
Lehti on siis Suomen sahayrittäjät, muisti takkuaa jo, näissä on paljon pienempien sahojen mainoksia ym.
Lehti on siis Suomen sahayrittäjät, muisti takkuaa jo, näissä on paljon pienempien sahojen mainoksia ym. Ei varmman ilmesty montaa kertaa vuodessa mutta luettavissa olevat löytyy 14-19 vuoteen, on hyviä juttuja näissä.
Kiitti korjaavasta!
Esim. Salon Haapajaloste