Mitä kannattaisi tehdä? Entistä kaskipeltoa,kuusentaimet kituneet heinän ja leppien välissä monta vuotta,aika hennon oloisia ovat.vieläkö niistä saisi kasvavia kuusia?
Mitä kannattaisi tehdä? Entistä kaskipeltoa,kuusentaimet kituneet heinän ja leppien välissä monta vuotta,aika hennon oloisia ovat.vieläkö niistä saisi kasvavia kuusia?
Metsänhoito
Miten iso ala, paljonko leppärunkoja olisi raivattavaksi ja onko seassa mitään koivuntapaistakaan? Jos on pienehkö ala niin sama jo jättää lepikko kasvamaan niin kuin kasvaa monimuotopusikkona.
Jos raivaat niin kyllä ne valon lisääntyessä ja kilpailun vähetessä virkoavat, mutta siihen voi mennä useampi vuosi ja raivaamaan saatat joutua useamminkin kuin kerran kun juurivesaa pukkaa. Jos kuusessa on elinvoimaa eikä taimi kuole niin kyllä se jotenkin kasvaa, joko hitaammin tai nopeammin, mutta töitä se teettää raivaamisessa ja onko kaskipellon pohjissa boorinpuutosta mikä vielä olisi hidastava ja työllistävä tekijä?
Ainakaan pääkuvassa ei näytä niin pimeältä, että ylispuiden varjostus olisi syynä huonoon kasvuun. En tosin tiedä miten pohjoisessa ollaan.
Yksi asia tulee mieleen eli onko kyse liiasta märkyydestä? Pellon ravinnetasapaino voi tietysti olla mitä vain. Lepät vielä kasvattaa typpikuormaa, vaikka pellolla tuskin typestä pulaa on.
oliskohan kasvukautena kova heinänkasvu syy taimien huonoon kasvuun osasyy on nuo lepät yms ylispuutkin syypää ja ehkä märkyys roskapuut pois ja mahdollinen heinäys taimen ympäriltä ennen juhannusta ja uusiheinäys myöhemmin jotta taimet tukevoituisi töitä kyllä teettää
Kun on vanha kaskipelto, niin tod.näk. boorin puutettakin. Jos ei ole hallanarka paikka, niin lehtipuut pois ja heinäys . Muuten voisi tehdä reikäperkauksen, samalla niittää heinät. Lopullinen raivaus vasta kun kuusen taimet on yli hallarajan. Tulee noista vielä metsä. On nähty huonommastakin alusta tulevan. Täystiheä ku-taimikko tuli eräästäkin savikolle istutetusta , jossa näytti monta vuotta taimet vain kituvan kasvamatta juuri ollenkaan.
Kun tuohon lepikkoon tulee lehti puuhun,ei tarvitse arvailla miksei hämärässä taimi kasva..!
Kuvien perusteella kaikki roina pois taimien päältä ja sassiin.
Voi käydä niinkin, että aurinko nitistää nuo taimet, jos kerralla raivaa. Kokeilisin ensin poistaa joltain alalta reilusti, mutta jättää vähän varjostusta.
Booria on tuollaiseen paikkaan aika helppo levittää ruiskukannulla.
Näillä tempuilla tuohon syntyy vielä kunnon metsä.
Joo,voi se vaara olla.
Kiitos vastauksista,ala ei ole kun vajaa hehtaari,pitääpä ottaa ensi kesäksi projekti tuosta.
Ja siellä täällä hyvän laatuisia koivukin tulossa,varmaan voi jättää kasvamaan.
Alue näyttäisi olevan jo kerran raivattu, eli kuusien honteluus on runsaan lehtipuuston aiheuttamaa. Toipuvat kyllä. Meilläpäin tuommoinen on automaattisesti energiapuukohde. Parhaat koivut voi jättää kasvamaan. Kantokäsittely vesoittumista vastaan olisi kova juttu.
Eihän tuossa ole puustoa korjattavaksi, joten ei siinä energiapuuleimikolle ole edellytyksiä. Järeimmät (esim. etualan koivu) on kuitupuun kokoluokkaa, suurin osa jää tuon alle. Raivaussahalle työmaata, kun energiapuuta ei kuusikon päällä kannata kasvattaa.
Itselläni on kuuset kasvaneet tiheämmänkin puuston (koivikon) alla paremmin kuin tuossa, joten en kyllä usko pelkän raivauksen riittävän kelvolliseen kasvuun. Toki kuusen ovat sen kokoisia, että tuossa vaiheessa kasvu usein kiihtyy.
Vois olla liika märkyyskin tai tiivis savikko osasyynä hitaaseen kuusten alkukasvuun. Oliko taimet paljasjuurisia vai pottitaimia?
Luultavasti on raivattu istutusvaiheessa vesakkoa vähemmäksi.
Tuoltahan sakean lehtipuuston alla kasvavat näreet tyypillisesti näyttävät. Kyllä ne lähtee kasvuun, kun tilaa saavat. Raivaisin lepikon kahdessa vaiheessa. Ensimmäisellä kerralla jättäisin leppiä harvakseltaan pystyyn ja aikanaan ne nurin. Nimittäin jos lehtipuuston raivaa kerralla lakoon, ilmestyy valtava vesakko, jota saa olla niittämässä useampaan otteeseen seuraavien vuosien aikana. Alikasvoskuuselta ottaa vähintään parisen vuotta tottua muuttuneisiin olosuhteisiin ja olemus voi tilapäisesti muuttua vieläkin surkeammaksi. Verhopuuston alla olosuhteiden muutos on pehmeämpi ja vesakkoa syntyy vähemmän.
Aikoinaan itsellä oli vastaava kohde, entistä viljelysmaata. Jätin raivuulla hyvälaatuisia leppiä pystyyn ja ne poistin kolmessa vaiheessa, tehden sahapuuta ja sahauttaen lautaa. Harvennusperiaatteena aluksi avartaa puuyksilötasolla kuusien elintilaa, toisella kierroksella ottaa lihavimmat lepät hyötykäyttöön ennen kuin laho uhkaa ja lopuksi viimeiset verhopuut enimmäkseen polttopuuksi. Nyt on komea ensiharvennusta lähestyvä kuusikko paikalla.
Lepän tuottama typpimäärä on sangen kova. Varsinkin jos entisestä peltomaasta on kysymys, on aiheellista tarkastella mahdollista ravinne-epätasapainoa. Boorin niukkuus on tyypillistä, oireet on helppo aikanaan havaita. Tosin puutostila on jo siinä vaiheessa kova, mutta alikasvostaimien neulasanalyysituloksia ei pidetä luotettavina. Eli teettäisin ravinneanalyysin siinä vaiheessa, kun kuuset on saatu hyvään kasvuun.
Elossahan taimethan pellossa näyttää olevan, mutta verhopuusto olisi kaadettava heti pois, niin kuin edellä on kerrottukin.
Näillä vankoilla pelloilla, varsinkin turvepohjaisilla on erikoispiirteenä se, että ne on olleet huonosti tuottavia jo ollessaan peltona ja jatkoksi vielä hyvän aikaa joutomaana. Peltojen metsityksessä olisi muokkauksen aikaan huomioitava myös vesitalous, sarka ja laskuojat.
Jos vesitalous ei ole kunnossa taimet on kuten kuvassa, elossa kyllä, mutta jatkokehitys on vaivalloista ja osa taimista laadullisesti heikkoja.
Taimivaiheessa olevan pellon uudelleen ojitus tuhoaa tarpeettomasti taimiainesta ja onhan se uudelleen käynti samalla muokkausalueella kustannuskysymyskin.
Raivaus kahdessa vaiheessa, boorilannoitus ja tarvittaessa ojien perkaus.
Kyllähän tuo lehden aikaan näyttää aika erilaiselta. Boorin puutetta myös näyttäisi olevan.
Ronski raivaus. Hyvät koivut ja jonkun lepän/ryhmän aukkopaikkoihin jättää pystyyn. (leppä on pyyn ja teeren suosiossa ruokana). Raivatessa katsoo, että kuusentaimet ei jää rydön alle. Tuollaista tehneenä voin sanoa, että kummasti se kuusi sieltä nousee, kun saa tilaa valoa. Kaatuneet rungot ja risut estää sitä heinääkin nousemasta.
Ei noissa taimissa mitään vikaa ole, ovan ihan sen näköisiä kuin tuollaisessa paikassa yleensäkin on. Laittele kesällä kuvaa pohjakasvillisuudesta niin mietitään sitten lisää.
En itse lähtisi mihinkään kaada-yli-puolet-heti-pois -hommiin, koska tämä ”ylispuusto” on niin lähellä ainespuukokoa että siitä saa kohta rahaakin. Pienimmät risut voi käydä kaatelemassa alta pois, mutta niitten valoa lisäävä vaikutus on aika pieni.
Sitten voi jutella kylänmiesten ja mökkiläisten kanssa ja kartoittaa, josko joku haluaisi tehdä itselleen tuolta polttopuuta. Moton laskeminen tuonne on sitten sellainen asia, että en ehkä päästäisi, ellen tuntisi kuskin jälkeä.
Motolla ei ole tuonne mitään asiaa moneen vuoteen, jos leppien kasvatusta aikoo jatkaa. Toisaalta kannattaako jatkaa, jos kuusten kasvu siitä kärsii.
Mutta epäselväksi jäi, onko tuo ala istutettu kuuselle vai onko muun puuston alle tullut kuusia luontaisesti. Jos on istutettu, onko kuvio ollut istutushetkellä muokattu ja tyhjä vai mikä on ollut lähtötilanne?
Yllättävän paljon tässä raati uskoo kitumaan jääneiden kuusentaimien kehitysmahdollisuuksiin, vaikka ovatkin olleet noin pahasti alakynnessä?
Tuo tuntuisi itselle ainakin riskiltä, että kasvattaisi ylispuita vielä pidemmälle kuidun mittoihin. Eikö nuo kuusentaimet siinä jo aivan menettäisi kasvuvoimansa, ja vielä helposti vaurioituisivat lisää suuremmaksi päässeitä ylispuita poistaessa.
Minäkin siis sillä kannalla, että väljennystä tuonne ja pian, raivuuna ja polttopuusavottana.
Kannattaa pelata kaksin kortein: puolet pois ylispuustosta tai silmälle sopiva määrä. Sitten näkee miten kuusten käy. Jos ylispuustossa on vielä ylispuuston ensiharvennuksen aikaan huippulaatuisia koivuja, niin ne kannattanee kasvatella tukiksi saakka ja muut lehtipuut voi siinä vaiheessa poistaa.
Kohteesta voi sanoa, että monien mahdollisuuksien palsta =D Pääasia, että on suunnitelmia ja toteuttamista vaille valmis.
Parhaissa taimissa jo n. 10 cm vuosikasvu viime vuodelta. Onnistuu , jos vähän auttaa, tilanteen mukaan.