Jokohan olisi lupa käyttää glyfosaattia täydennysistutuksessa? Miehen mittainen heinikko ilmaantui kuviolle, vaikka siitä hakattiin täystiheä kuusikko. Alempana kuusta, kuvassa erottuvat ovat pääasiassa luontaisia eli istutustaimia isompia. Kuivemmassa rinteessä pitäisi olla myös mäntyä. Sorkkaeläimet viimeistelivät niiden kohtalon. Kuviolle tullessani pakoon juoksi muutama kauris ja löytyipä latvattomia kuusiakin, mikä ei tuolla palstalla ole normaalia.
Mites olis vaikka seuraavanlainen uudistusketju:
1) älä tee mitään
2) tee energiapuuharvennus 25-30 vuoden kuluttua riippuen siitä, missä korkeudella Suomea tämä nyt sitten mahtoi ollakaan.
3) odottele, että lehtimetsän alle ilmestyy itsestään kuusia.
Ei tuollaiseen heinikkoon kasva metsää itsestään.
Gla on valitettavan oikeassa. Kun heinikko on tarpeeksi vahvaa kuten kuvassa, niin uutta metsää ei silloin itsestään synny. Täälläpäin on alueita, joihin ei ole ojien pajukoita lukuunottamatta syntynyt metsää yli 50 vuoteen.
Mitäs sanotaan toiminnasta, jossa tehdään sama asia uudelleen odottaen eri lopputulosta?
Voisi harkita mahdollisuutta täydentää jollain muulla kasvupaikalle sopivalla puulajilla kuten koivu tai lehtikuusi.
Koivua tuohon laitan kuusen ja männyn lisäksi.
Glyfon käytössäkin omat käytännön haasteensa. Joudut ensinnäkin jonkun aikaa odottelemaan ennen kuin pääset toimiin. Sitten mielellään laittamaan taimikepit, jotta näet, mihin olet glyfolaikun tehnyt. Jos ei keppejä laita, menee pari viikkoa ennen kuin kasvillisuudesta näkee laikun. Yritin jossain vaiheessa laittaa glyfoseokseen väriainetta, jotta näkisi heti mihin on ruiskuttanut. Toimivaa väriainetta ei vaan löytynyt.
Toinen vaihtoehto on sellaisenaan istuttaa kuusta, ja käydä ennen talvea heinäämässä. Kuusentaimen kykyä lähtee kasvuun heinän seassa aliarvioidaan.
Mänty on tuollaiseen maastoon hankala. Tulee helposti myyrien syömäksi, ja muutenkin huomattavan epävarma lähtijä.
Tuo rinne on sen verran kuiva paikka, että mänty on paras valinta siihen. Moreenimaa ja kallio lähellä pintaa.