Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Ei näy, miten lehtipuusto takana liittyy tiheikköön, mutta tuollaisesta havupuskasta usein linnun pesä löytyy. Ei siihen vaadita suositusten kokoista tiheikköä.
Olen aivan varma, että ensi kesänä tähänkin joku lintu pesän tekee. Liian paljon mielestäni puhutaan riistaan liittyvistä toimenpiteistä. Luonnossa on muitakin jotka tarvitsevat meiltä toimia joihin voimme pienillä toimilla vaikuttaa.
Kohde tiiviin kuusikon uudistus alalta, jonka uudistin koivulle. Ei siellä tiheikköjä tahdo olla, mutta muutamia tässä raivaus vaiheessa on saanut jätettyä.
Kyllä. Taimikkovaiheessa kannattaa istuttaa muutama kuusi vierekkäin ja jättää lehtipuuta ympärille juuri noin. Ei maksa mitään. Varma pesäpaikka pikkulinnuille.
Omilla palstoillani näitä suojatiheykköjä tuppaa löytymään vaikka kuinka paljon raivaisi ja ei erikseen jättäisi suojatiheikköjä. Naapurin puolelle niitä on vielä enemmän. 🙂
Ajan tasalla oleva motokuljettaja löytää myös luonnollisia suojatiheikön paikkoja melkeinpä joka leimikolta, supat, kosteikot ja ojanvarret. Suojatiheikköjä ja säästöryhmiä olen pyrkinyt välttämään kuiville- ja kuivahkoille kankaalle, jos viereiselle kuviolle saisi korvaamat ryhmät, esim. ojanvarteen.
PEFC sertifikaatin vaatimus on osoittautunut jopa maisemaan sopivaksi kun sitä tarkastelee vuosien ja vuosikymmenten päästä. Laajemmin toteutettuna FSC sertifiointi taas valtaa kasvu tilaa siltä varsinaiselta arvopuuta kasvavalta puulajilta.
FSC sertifiointi kuvio- on muokkauksen kannalta hankala, arvokasta runkopuuta jää säästöryhmiin, kuvion yleisilme on sekava ja kuvion pinta-alasta osa siirtyy suojelun piiriin. Silloin kuvion seuraavassa päätehakkuussa joutuu tyytymään pienempää hehtaari kohtaiseen tulokseen.
Metsänhoito
Ei näy, miten lehtipuusto takana liittyy tiheikköön, mutta tuollaisesta havupuskasta usein linnun pesä löytyy. Ei siihen vaadita suositusten kokoista tiheikköä.
Olen aivan varma, että ensi kesänä tähänkin joku lintu pesän tekee. Liian paljon mielestäni puhutaan riistaan liittyvistä toimenpiteistä. Luonnossa on muitakin jotka tarvitsevat meiltä toimia joihin voimme pienillä toimilla vaikuttaa.
Itsekin olen joskus todennut, miten epäonnistunut termi riistatiheikkö on. Suurin osa lajeista ei ole riistaa.
MG käyttää termiä suojatiheikkö.
Hyvä ja hyödyllinen suojatiheikkö siihen on kehittymässä, aina ei saa sitä kerralla valmista, suojatiheikkö täydentää itse itseään vuosien kuluessa !
Kohde tiiviin kuusikon uudistus alalta, jonka uudistin koivulle. Ei siellä tiheikköjä tahdo olla, mutta muutamia tässä raivaus vaiheessa on saanut jätettyä.
Kyllä. Taimikkovaiheessa kannattaa istuttaa muutama kuusi vierekkäin ja jättää lehtipuuta ympärille juuri noin. Ei maksa mitään. Varma pesäpaikka pikkulinnuille.
Omilla palstoillani näitä suojatiheykköjä tuppaa löytymään vaikka kuinka paljon raivaisi ja ei erikseen jättäisi suojatiheikköjä. Naapurin puolelle niitä on vielä enemmän. 🙂
Se on juuri näin. Niitä on tehtävä sinne missä niitä ei ole, eikä sinne missä niitä on jo luonnostaan.
Ajan tasalla oleva motokuljettaja löytää myös luonnollisia suojatiheikön paikkoja melkeinpä joka leimikolta, supat, kosteikot ja ojanvarret. Suojatiheikköjä ja säästöryhmiä olen pyrkinyt välttämään kuiville- ja kuivahkoille kankaalle, jos viereiselle kuviolle saisi korvaamat ryhmät, esim. ojanvarteen.
PEFC sertifikaatin vaatimus on osoittautunut jopa maisemaan sopivaksi kun sitä tarkastelee vuosien ja vuosikymmenten päästä. Laajemmin toteutettuna FSC sertifiointi taas valtaa kasvu tilaa siltä varsinaiselta arvopuuta kasvavalta puulajilta.
FSC sertifiointi kuvio- on muokkauksen kannalta hankala, arvokasta runkopuuta jää säästöryhmiin, kuvion yleisilme on sekava ja kuvion pinta-alasta osa siirtyy suojelun piiriin. Silloin kuvion seuraavassa päätehakkuussa joutuu tyytymään pienempää hehtaari kohtaiseen tulokseen.
?