Hieman nypitty, mutta kaippa nuo tuosta vielä elossa pysyvät ja kasvavat pikkuhiljaa.
Jos alue ei ole muutamaa aaria isompi, niin kaikkihan on ihan Yes!
Kasvaisi jos syönti loppuisi. Vaan tuskin loppuu, joten jotain muutakin kuin odottelua tarvitaan. Tricon ruiskutus voisi olla ensimmäinen mitä kannatta tehdä.
Luontaisista kuusista ja parhaista jäljelle jääneistä männyistä tehtävä päätehakkuumetsä joskus. Pelkästään kuitupuuksi menevät männyt laskee tuottoa aika paljon, jos alue on kuvan aluetta paljon laajempi.
Oliko alueella etukasvuiseksi ehtinyttä lehtipuuta ? Näkyvistä raivaustuloksista voisi ainakin päätellä sellaista. Vuoden -kahden myöhästyminen varhaisperkauksessa nostaa hirvotuhoriskin toiseen potenssiin .
Tuon ”taimikon” alle en mäntyä kylväisi. Eivät ne noiden katveessa menesty ja syödyiksi tulevat kumminkin.Kuusi ainut vaihtoehto jos maa ei liian karua.
Kyllä tuo toisenlainen männyntaimikko edelleen pahalta vaikuttaa, varsinkin kun maanomistajana sen toistuvaan syntymisen ei pysty vahvemmin vaikuttamaan.
Olin syyskuun alussa hirvivahinkojen mastoarvioinnissa mukana. Koollekutsuja, metsäneuvoja Metsäkeskuksesta, edustaja Riistanhoitoyhdistyksestä ja minä maanomistajana. Aluksi oli alkurutiinit, minimi korvauksesta ja arvioiti työveloituksesta.
Kuviot, jotka olin ilmoittanut tarkastettiin, että oliko tuho syntynyt todella hirvien toimesta. Tällä kertaa niistä syntyi vain osakuvioita ja linja-arvion perusteella syntyi koealueiden paikat mittauksia varten.
Mittaus koealalla oli varmasti ohjeen mukaista ja välillä soittamalla lisäohjeita esimieheltä, perustelut sain halutessani koealakohtaisesti paikanpäällä. Päivän päätteeksi oli kooste ja yhteen veto tulevasta korvauksesta, euroina ne tuntui jäävän n. 500 €:n tuntumaan.
Maanomistajalle päivästä jäi tunne, että kuusen taimikosta hirvi voi syödä sekapuuna olevan männyn rauhassa, vaikka kuusentaimikko menee jo aukkoiseksi ja reikäiseksi.
Arvion tekijää en kyllä pysty moittimaan korvauksen pienuudesta tai huolimattomasta työstä, siihen täytyy olla vika jossain muualla !
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Hieman nypitty, mutta kaippa nuo tuosta vielä elossa pysyvät ja kasvavat pikkuhiljaa.
Jos alue ei ole muutamaa aaria isompi, niin kaikkihan on ihan Yes!
Minulle jokainen hirvien tuhoama aari on liikaa!
Karua.. valtion karjan ruokailupaikka lyijyä kylkeen ei siinä muut auta.
Kasvaisi jos syönti loppuisi. Vaan tuskin loppuu, joten jotain muutakin kuin odottelua tarvitaan. Tricon ruiskutus voisi olla ensimmäinen mitä kannatta tehdä.
Kylllä tuo on v….maisen näköistä temmeskenttää.
Kenen rahat ja ikä riittää moiseen terroriin jollain muulla alalla??
Luontaisista kuusista ja parhaista jäljelle jääneistä männyistä tehtävä päätehakkuumetsä joskus. Pelkästään kuitupuuksi menevät männyt laskee tuottoa aika paljon, jos alue on kuvan aluetta paljon laajempi.
Jätä syödyt männyt syötäviksi ja kylvä alle uusi männikkö. Teitkö ilmoituksen hirvivahingosta?
Oliko alueella etukasvuiseksi ehtinyttä lehtipuuta ? Näkyvistä raivaustuloksista voisi ainakin päätellä sellaista. Vuoden -kahden myöhästyminen varhaisperkauksessa nostaa hirvotuhoriskin toiseen potenssiin .
Tuon ”taimikon” alle en mäntyä kylväisi. Eivät ne noiden katveessa menesty ja syödyiksi tulevat kumminkin.Kuusi ainut vaihtoehto jos maa ei liian karua.
Kyllä tuo toisenlainen männyntaimikko edelleen pahalta vaikuttaa, varsinkin kun maanomistajana sen toistuvaan syntymisen ei pysty vahvemmin vaikuttamaan.
Olin syyskuun alussa hirvivahinkojen mastoarvioinnissa mukana. Koollekutsuja, metsäneuvoja Metsäkeskuksesta, edustaja Riistanhoitoyhdistyksestä ja minä maanomistajana. Aluksi oli alkurutiinit, minimi korvauksesta ja arvioiti työveloituksesta.
Kuviot, jotka olin ilmoittanut tarkastettiin, että oliko tuho syntynyt todella hirvien toimesta. Tällä kertaa niistä syntyi vain osakuvioita ja linja-arvion perusteella syntyi koealueiden paikat mittauksia varten.
Mittaus koealalla oli varmasti ohjeen mukaista ja välillä soittamalla lisäohjeita esimieheltä, perustelut sain halutessani koealakohtaisesti paikanpäällä. Päivän päätteeksi oli kooste ja yhteen veto tulevasta korvauksesta, euroina ne tuntui jäävän n. 500 €:n tuntumaan.
Maanomistajalle päivästä jäi tunne, että kuusen taimikosta hirvi voi syödä sekapuuna olevan männyn rauhassa, vaikka kuusentaimikko menee jo aukkoiseksi ja reikäiseksi.
Arvion tekijää en kyllä pysty moittimaan korvauksen pienuudesta tai huolimattomasta työstä, siihen täytyy olla vika jossain muualla !