Uuden metsälain mukainen harvennus

Harvennus pohjapinta-alaan kahdeksan. Parhaat puut pois yläharvennuksena, sekalainen puusto ja alikasvos säästetään. Uusi metsälaki mahdollistaa jatkuvan kasvatuksen nimissä tehtävän voimakkaan harvennuksen. Vältetään uudistamiskulut näin.

Mitäs palstalaiset mieltä?

Plussina ainakin peitteisyyden säilyminen, nämä ovat hyviä marja/metsästysmaita jatkossakin. Luonnolle parempi vaihtoehto kuin avohakkuu.

Miinuksena tottakai harsitun jätemetsikön jättäminen tuleville sukupolville.

Kommentit (22)

  1. Kasvusta päätellen pohjoisen metsää vai onko kyseessä turvemaa ? Hakkuutapakin voi tietysti ”vääristää” näkymää.
    Jos haluaa keskittyä vaikka marjastukseen ja metsästykseen , niin ihan ok.

  2. Aloittaja tiesikin hyvin plussat ja miinukset joten näinhän se on. Jos metsältä ei vaadi kovaa tulosta ja muut arvot ovat rahallista arvoa tärkeämmät niin toimiva vaihtoehto ilman muuta.

  3. Puuntuotannollisesti aivan järkyttävää! Paluuta sadan vuoden takaiseen harsintajätemetsien aikaan. Jos minulta kysytään, niin ”Ei jatkoon”

  4. Pohjoisessa ollaan ja kyseessä on tuoreeksi kankaaksi luettu kasvupaikka. Paksukunttainen sammaleinen pohja. Jatkuvaan kasvatukseen varsinaisessa ideassaan kelpaamaton maapohja, ei taimetu millään ilman maanmuokkausta. Aikoinaan nämä olivat kohteita syväauraukseen. Männyille tämä kasvupaikka on vähän huono, kasvaa oksaista kuten kuvissa näkyy.

    Jos meinaa metsästä saada tuloja, niin tämä on ainoita keinoja tälläkin palstalla. Ei tässä luontoarvot edellä menty, vaan rahaa piti saada. Kuviolla oli ppa noin 16 ennen harvennusta, ja puuston ikä noin 50-55 vuotta, niin metsänhoidon suosituksien mukaan tälle ei olisi tehty mitään.

    Sitten jatkossa tulonlähde vakuutusten kautta, myrsky- ja lumituhoja odotellessa. Ei tarvitse montaa puuta mennä nurin, niin katsotaan vajaatuottoiseksi.

    Näin metsätalous laitetaan kannattavaksi pohjoisessa nykypäivänä.

  5. metsä-masa

    Kuvio on muuttumassa huonokuntoiseksi kuusioksi, eli kuusi liian heikolla kasvupaikalla ja rodulliselta kannalta nämä hakkuut ovat järjestelmällistä negatiivistä valintaa.

    Jos jatkuvasta kasvatuksesta tulisikin nopeaan tahtiin valtamenetelmä, se toisi saha- ja koneyrittäjille mieluisia leimikoita.

    Sahat voisi ensimmäisessä korjuukierrossa korjata metsästä pelkästään tarvitsemansa kokoluokan tukkia ja välttää kuidun korjuuta, joita ne ei tarvitse omaan käyttöön.Koneyrittäjät oli iloisia korjatessaan isoilla koneilla pelkästään järeää puustoa yhä suuremmilta pinta-aloilta.

    Onneksi jatkuvakasvatus ei näytä olevan nopeasti yleistyvä vaihtoehto, mutta vaihtoehto niille, jotka ei tekisi metsäkauppaa ollenkaan.

  6. pihkatappi

    Näinhän se kannatti tehdä, kun kerran rahaa tarvittiin heti. Alaharventamalla olisi tullut tietysti paljon vähemmän rahaa. Ja avohakkuun jälkeen olisi harmittanut. Tuon voi avohakata vaikka 30 vuoden päästä ja saa uudistamisketjua varten tulot ja toivottavasti hieman jää säästöönkin. Kun luontaisen uudistumisen edellytyksiä ei ole, niin ei kai sillä perimälläkään ole väliä.

  7. Olisiko mahdollista saada myös lukuja? Eli mitä lähti ja minkä verran / hehtaari?

  8. A.Jalkanen

    Taisi olla ainut taloudellisesti järkevä hakkuutapa tuolla maapohjalla. Reilu harventaminen lämmittää kunttaantunutta maapohjaa jonkin verran, mutta ei tietenkään niin paljon kuin maanmuokkaus. Mielenkiintoista seurata miten uudistuu.

  9. Metsäkupsa

    Todennäköisesti nykyisen omistajan kannalta paras ratkaisu ainakin jos taloudellista lopputulosta ajattelee.Taitaa siitä seuraavallekin metsää kasvaa,pohjoisessa on totuttu hiukan vähenpään karuissa oloissa.

  10. Tuo ei ole yläharvennus, vaan pahempi kuin harsinta. Voidaan ihan hyvin käyttää nimitystä: ”Hävityshakkuu”, josta takavuosina ehdottomasti joutui leivättömän pöydän ääreen.
    Tuomiona oli Puunmyyntitulot valtiolle, sakot ja pakkouudistaminen viljelemällä.
    Metsähallitus teki pohjois-suomessa tuontyyppisiä hakkuita ja tulosta sanottiin Jätemetsiköksi. Silloin MH oli ylimpänä metsälain vartijana. Nykyään ei enää…

  11. Mitähän tuossa nyt on hävitetty? Metsä siinä kasvaa edelleen ja sehän pitäisi kyllä riittää. Jopa vielä elinkelpoinenkin kun vain elpyy jälleen harvennuksen avittamaan kasvuun.

  12. Jäävä puusto näyttää huonolaatuiselta , männyt mutkaisia . Muuten en tuomitse näillä tiedoilla .

  13. Jätemetsä näyttää sellaiselta, että siitä voi viidessäkymmenenssä vuodessa kehittyä sellainen metsä, joita Lapissa vielä on vaikka kuinka ja paljon. Kasvua 1 motti hehtaarilla / vuosi. Lapissakin kasvatusmenetelmä oli satojen vuosien ajan se, että otettiin vain parhaita, piittaamatta siitä, tuleeko metsään reikä / aukko vai ei.
    Siellä on erämaissa paljon isoja maapuita, joista on tyvipölli viety , loput ovat siinä, mihin se on kaadettu.
    Tulos ja seuraus näkyy kasvamassa olevissa puissa. Männikkö on kaksisataa vuotta vanhaa, eikä kunnon tukkia tule juuri mistään, jos tulee, se haetaan jatkuvasti pois mitä pikimmin.
    Joskus keskusteltiin Lapin poikien kanssa metsänkasvatuksesta ja he perustelivat sen toimivan sielläkin ihan hyvin, kun on niin isot tilat. Kysyinkin heiltä, että onko Lapissa hehtaarit tehty eri mitoille kuin täällä?
    Lapin metsien käsittelyssä on nähty oikein hyvin, että vain avohakkuu, hyvä muokkaus, muutaman vuoden ”tekeytyminen” – ja viljely, antavat mahdollisuuden kasvattaa kunnon metsää.

  14. Tuossa tuli mieleen, että kun on tehty j-kasvatuksen mukainen harvennus pieneen ppa:aan, niin tuskin onnistuu vajaatuottoisuuden perusteella vakuutuskorvaustenkaan saanti vaikka tulisi vähän luonnontuhojakin.
    Entisen metsälain mukaanhan alue olisi jo vajaatuottoiseksi harvennettu. Jatkuvalla kasvatuksella ppa:n laskeminen alas tehdään taimettumisen aikaansaamiseksi.

    Melko paksuoksaisia näyttää männyt olleet jo nuoruusvaiheessa. Jos olisi tarkoitus ollut jatkaa metsänkasvatusta, niin olisi alaharvennus ollut parempi vaihtoehto siemenpuiden säilymisen takia. Kevyt kuntan ”raapiminen” tai sitten vähän kalliimpi kääntömätästys olisi olleet ne uudistamisen muokkausvaihtoehdot. Mutta kuten todettua , omistaja on halunnut säästää marjastus-ja metsästysalueen, joten mikäpä siinä. Eikä kovin kallista uudistamisketjua viljelyineen kannata laatia noin heikon kasvun maille muutenkaan.

  15. metsä-masa

    Kokeilin ennustaa kuvan perusteella miltä metsä näyttää 20 ja 30 vuoden kuluttua. Minun on jotenkin vaikea uskoa metsästä satavan 20 vuoden kuluttua kovinkaan merkittäviä hakkuutuloja.

    Kuviolta 20 vuoden päästä tulevasta hakkuukertymästä on suurempi osa kuitua kuin sahapuuta, eli kasvamaan jätetyt heikompilaatuiset rungot ei korjaa laatuaan kasvaessaan sahapuun kokoon.

    Määrämittaan hakatu männikkö on muuttumassa huonotuottoiseksi kuusikoksi. Kehitysluokka 6

  16. Mistä me tiedämme vaikka se kuitu olisi kahdenkymmenen vuoden päästä hyvinkin hyvässä kurssissa. Tuntuu olevan ainut puutavaralaji joka alkaa ottaa nousua pikkuhiljaa hinnassaan. Huonoa tukkia välttämättä tarvii ketään.

  17. metsä-masa

    Uuden metsälain mukainen harvennus, husselta hyvä kuvaus metsälain tuomista mahdollisuuksista, tähän on helppo samaistua ja tehdä omat johtopäätöksen sen mukaan.

    Kokeilu mielessä tätä kannattaa pienialaisesti kokeilla, siinä usko vahvistuu. Meilläkin on vastaavalla kasvupaikalla 0,7 ha kuvio kokeilussa, mutta tulos ei rohkaise isompialaisiin kokeiluihin, eli kuusettuminen männyn kasvupaikalle ei tuo kuin vaivaista elossa pysyvää kasvua.

  18. Omakohtainen kokemus taas antaa kuusta suht samaan tahtiin männikön järeytymisen kaas. Onhan sen kuori vähän karpusempaa mutta kyllä kasvu männikön hitaudessa joinkuin riittää kuusellakin. Mutta pienistä kasvupaikkatekijöistähän tuo usein on kiinni. Muutaman metrin päässä toisistaan kasvavat saattavat kasvaa hyvinkin eri tapaan.

  19. Jos tavoitellaan korkeaa pääoman tuottoa niin tuohan on ihan mainio ratkaisu. Puustoon sitoutunut pääoma on kuviolla pieni. Ja hoitokustannuksia ei tule pitkään aikaan.

  20. Minulla on metsä koillismaalla.
    N.4 ha hakataan keväällä(3 erikuvioa)n.200-250r/ha tilaan ja jäävä puu on koivu.
    Oletuksena on:luontainen kuusikko syntyy alle.
    Muistan kun isäukko otti puut 60 luvun lopulla pois ja jätti sinne tänne jotakin.
    Kasvoi kova koivuvesakko jättöpuiden alle.
    12 v sitten harvennettiin ja nyt näin.
    Jos vedettäs aukoksi niin hakkuutulot riittäs muokkaukseen ja istutukseen.
    Mutta: Kun tulis aika varhaisperkaukseen niin miinukselle menis jo 1, 1/2hehtaarin jälkeen.
    Maa on kuusella ollut ja nyt kokeilen palauttaa sen takaisin näin.

  21. metsä-masa

    Hyvä ajatus, vastaava kokeilu on nyt mahdollista oikein luvan- ja suositusten kanssa !

    Kun on jo vanha- ja arvokas muistikuva isäukon ajoilta, kokeilu kannattaa myös tallentaa valokuviksi esim. viiden vuoden välein, kuvista kehitys on luettavissa luotettavasti.

  22. ”Mistä me tiedämme vaikka se kuitu olisi kahdenkymmenen vuoden päästä hyvinkin hyvässä kurssissa. Tuntuu olevan ainut puutavaralaji joka alkaa ottaa nousua pikkuhiljaa hinnassaan. Huonoa tukkia välttämättä tarvii ketään.”

    Siihen kai voi luottaa, että ei tukkipuu ainakaan paljoa halvempaa ole, kuin kuitu.
    Huonoa tukkia ei pitäisi kenenkään kasvattaa.

Puukauppa Puukauppa

Artikkelit

Kuvat