Siinä on ammattilaisen kesällä toteuttama varhaisperkaus vallitsevilla ohjeilla. Omassa kuplassa kun ja kun kuuntelee töissä vain omia mielipiteitä niin haluaisin kuulla muiden ajatuksia tästä.
Siinä on ammattilaisen kesällä toteuttama varhaisperkaus vallitsevilla ohjeilla. Omassa kuplassa kun ja kun kuuntelee töissä vain omia mielipiteitä niin haluaisin kuulla muiden ajatuksia tästä.
Metsänhoito
Uusintakäsittelyn paikka ,kun lehdet puhkeavat täyteen kokoonsa. Vesakko tuskin haittaa enää sen jälkeen.
Minä kesänä?
Ajattelisin ,että kun tekee heti ,pääsee vähemmällä työllä.
Toistan vielä ,että kannattaa tehdä koealoja ja seurata ,mitä tapahtuu. Tähän asti ei ole totuttu raivaamaan tiheään tahtiin. On varmaan pelätty ,että kun homma tuntuu helpolta , se on tehotonta. Istutetut taimet saavat joka tapauksessa etumatkaa ja säästetään tulevissa raivauksissa.
Jos ensimmäinen kerta heinäkuussa oli merkityksetön supervesakon syntymiselle niin mihin perustuu, että lehdelliseen aikaan tuosta ei enää kehity mitään? Samat kannot, jotka on silloin katkaistu ovat 5-10x vesimäärän avulla taas kantoihin kerryttänyt kokoa.
No toinen kysymys, sinulla on 2,25m neliö, jonka nurkissa on kuuset, jos koivu neliön keskellä n. Metrin päässä kuusista, kuinka monta samaa tahtia kasvavaa kuusta se vie mennessään, että sillä on 3m tilaa?
Kolmas kommenttia kaipaava asia on, että kun synnytetään heinäkuussa tehtävällä varhaisperkauksella supervesakko, tukeeko se supervesojen alle järvien mäntyjen kasvua? Ihmiset harmittelevat, että mäntyjä on vaikea kasvattaa hirvien takia niin onko tuollainen supervesakossa lymyilevät mänty herkkupala hirville?
Jos taimikko on täystiheä , en jättäisi yhtään koivua ryhmän keskelle. Pilaa kaikki neljä ympärillään olevaa. Menee ylitiheäksi.
Kun nyt nyt lehden puhkeamisen jälkeen niitetään nuo risut, juurakon vararavintoa on kulunut kasvuun eivätkä juuret ehdi kasvaa enää tänä kesänä eikä kerätä ravinnevarastoa seuraavan kesän kasvua varten. Siitä se vesakon kuihtuminen alkaa ja toisaalta havupuiden etumatka kasvaa.
Sama kysymys kuin Panulla eli milloin tuo on raivattu ja millä ohjeilla? Ei ainakaan viime kesänä puhtaaksi.
Minusta enemmän vesottumiselle on merkitystä maan kosteudella kuin sillä milloin sen raivaa. Tänään oli juuri työnalla kuvio jonka perkasin lehden aikaan joskus 7 v iässä. Kuivilla kohdilla vesakkoa oli kohtuullisesti mutta mäen alla kosteissa kohdin aivan helvetisti.
Vesakko on saanut 7 vuodessa liikaa etumatkaa. Laajat juuret ja riittävän kosteus edistävät uusien versojen syntymistä. Jos odotetaan seuraavaa raivausta viisi vuotta tai enemmän ,työmaa käy haastavaksi.
Vaihtoehto raivata jo 4-5 vuotta istutuksesta ja tehdä toinen raivaus seuraavana kesänä estää lehtipuuraippojen juurien laajenemisen liikaa. Myöhempi versonta todennäköisesti loppuu lähes täysin, kun juurten vararavinteet on käytetty loppuun siinä vaiheessa ,kun toinen raivaus toteutetaan.
Kannattaa pitää mielessä ,että etukasvuisuus ei rajoitu pelkästään maan päälle. Etukasvuisuus saa alkunsa kilpailijan juuriston nopeammasta kehityksestä ja saa lisää potkua etukasvuisen puun lehtimassan suuremman yhteyttävän pinnan ansiosta.
Havupuun juurtumista tuleekin auttaa jo alkuvaiheessa , jotta se saa ravinteet ja valoa esteettä käyttöönsä.
Valitettavasti monesti kuvitellaan ,että säästetään työssä, kun siirretään raivausten toteutusta myöhemmäs. Tämän seurauksena työmäärä vain kasvaa eikä istutettujen taimien kasvu pääse kunnolla alkuun.
Tämä on tehty vallitsevilla metsänhoidon ohjeilla, eikös metsälehdessäkin juuri ollut? 4-5vuotta istutuksesta tehdään varhaisperkaus ja 3-4metrisenä tehdään taimikonhoito. Havupuut jätetään varhaisperkauksessa harvemtamatta tai ns. Metrin päähän. Etukasvuisia koivuja voi jättää metrin päähän koska ne kasvavat samaa tahtia kuusten kanssa. Eli niin ohjeen mukaan on tehty kun vain voi tehdä. Kyseessä iso metsäalan toimija mutta en leimaa toimijaa vaan ohjeita. Tässä on metsuri raivannut 5-vuotta istutuksesta heinäkuussa. Tästä on nyt muutama vuosi, 2 tai 3. Seurasin melkein ikkunasta niin katsoin kartasta pinta-alan ja monta päivää se teki niin väittäisin hänen tehneen tätä ainakin 10h/ha varmaan se metsälehdessä ollut 0,8ha/päivä on. Seuraavassa vaiheessa menee vielä pitempään ja todennäköisesti kolmas kerta toden sanoo. Hirveän kalliiksi tulee varhaiset varhaisperkaukset, kyllä minönolen päässyt 7-vuotiaden perkausten kanssa paljon vähemmällä kun paljon maasta voimaa keränneet isot kannot kuolee valon puutteeseen. Ei ole ollut vesakosta pulaa kun sekametsiä on uudistettu. Koivut on ollut niin isoja, että erikoistyviä vietiin Saksaan asti, että on siementä riittänyt, mutta hätää ei ole kun ei ole sortunut varhaisiin varhaisperkauksiin.
Se on fakta, että säästää paljon rahaa kun lykkää raivausta 4-5 vuodesta.
Kerrohan miten pitää toimia ,kun pääohje on ,että lehtipuuta ei saa päästää etukasvuiseksi? Toinen pointti on ,että lehtipuuosuuden lisääminen taimikossa alentaa suositustiheyksiä. Eikä missään nimessä saa lisätä runkojen määrää.
Kun ne risut rivauttaa nutulleen systemaattisesti viimeistään siinä vaiheessa ,kun ne yltävät silmien korkeudelle , ei ongelmia synny ja havupuuntaimikotkin voi raivata aikaisemmin ,jos pelätään maannouseman vaikutuksia.
EDIT
Olen kyllä AR:n kanssa hieman eri mieltä. Kahdessa vuodessa ei taimikko kasva niin paljon että tulisi merkittävää varjostusta. Meillä 5 vuotias on noin metrin luokkaa ja 7 vuotias on noin 1,5 m luokkaa. Se ei vielä varjosta niin paljoa etteivät vahvemmat kannot ja juuristoa työntäisivät vesaa enemmän. Enemmänkin olen tuolla suorittavan kannalla että kantovesat tapetaan heti parin vuoden päästä. Tähän vain kaikilla ei ole mahdollisuutta.
Suorittava ei nyt ole lukenut uutta metsäkehteä eikä vanhaa marraskuulta. Nykytutkimuksen mukaan koivut kasvavat samaa tahtia kuusten kanssa eli kasvavat kyllä etukasvuiseksi mutta kuusi kyllä on ne ottanut pituudessa kiinni siinä n. 40 vuodessa. Uusimmassa metsälehdessä sanotaan, että ihan hyvin voi jättää metrin päähän kuusista etukasvuisia koivuja. Samaa samaa tarinaa kertoi ammattikorkeakouluopettaja marraskuulta, että nykytutkimuksen mukaan koivut kasvavat samaa tahtia.
Ohjeet perustuvat tutkimuksiin ja jos tutkimus sanoo, että etukasvuista koivua voi jättää metrin päähän niin se on myös viety käytäntöön. Muistatko suorittava, että metsä group mm. Kertoi, että siemensyntyistä koivua jätetään jo varhaisperkauksessa. Ohjeita kun noudatetaan niin jälki on kuvan kaltaista. Tätä viedään nyt käytäntöön.
Minä olen istuttanut n. 800-900k kuusta ja koivua ja mäntyä vähän päälle, joitain kymmeniä tuhansia. Kuusia istutettiin joka paikkaan, ei ole ollut täsmämetsänhoitoa. Mäen kumpareet, kuivat paikat kuuselle, alemmat kostea paikat kuuselle. Ilmastopelossa kuusia istutetaan toivon mukaan enää kostealle. Joskus kuusia istutettiin niin kuiville mäntykallioille hirvipelossa, asiantuntija tiesi hirviongelman syrjäseudulla, että hirvitti miten taimet kestää hengissä seuraavan päivän tai seuraavan viikon. Tottakai varhaiset varhaisperkaukset ovat olleetkin helppoja kun niin paljon on istutettu hirvien pelossa kuiville paikoille ja jokainen ymmärtää kun isoja kuvioita niin osa pitäisi melkein aina istuttaa männylle, ei ole istutettu. Täsmämetsänhoitoa ei ole kuin lehtien sivuilla, mahtuu varmaan yhden käden sormiin monta kertaa on ollut myös mäntyä samalle kuviolle.
Se on selvä, että kuusta on laitettu paikkoihin missä se kasvaa huonosti hirvien takia, sen takia niistä kuivista paikoista lähtee vesat helposti. Alkuvaiheessa kuuset kasvavat ja en usko MM, että on kovin pieniä, suorittava sanoi, että kuuset ei juro enää yhtään.
Metrin etäisyydelle kuusesta ei taatusti kannata jättää mitään , ei risuakaan!! Tämän olen todennut harventaessani puutteellisesti hoidettuja sekametsiksi kehittyneitä alunperin yhden puulajin nuoria metsiä.
Havupuun tyvestä saadaan myöhemmin vain kuitua ,jos puut kasvavat liian lähekkäin. Koivu kaverina pilaa koko tyvitukiksi ajatellun osan puusta. Kahden havupuun ”rinnakkaiselo” johtaa puolestaan vähintään molempien tyven lumppaamisen kuitukasaan lenkouden seurauksena.
Tilanteissa ,jossa jättää toisen harvennettaessa pystyyn on on vaarana ,että toinenkin päätyy vaaka-asentoon toispuolisuutensa takia. Lumi tai tuuli hoitaa hommat. Toispuoleinen lumikuorma ja suojan poistuminen toiselta puolelta johtaa jäävän juuriltaan toispuolisen puun kaatumiseen lähes varmasti.
AR:n kannattaa myös sisäistää lukemansa ohjeet. Raivauksen on tarkoitus edistää istutettujen taimienen kasvua ja tuottaa riittävä kasvutilaa ilman varjostusta ,jotta taimi voi kehittyä rauhassa. Raivauksen jälkeen ei taimitiheys voi olla enää yli2000/ha. Mikäli lehtipuuta on seassa , on tiheyden oltava reilusti alle.
Lehtipuita ei tarvitse olla tasaisesti kaikkialla. Riittää ,kun niitä on ryhmissä sopivissa paikoissa .
Ja se isompi kanto tuottaa taatusti enemmän versoja ja työtä verrattuna siihen, että raivaus toteutetaan pienempiläpimittaiseen vesakkoon. Uusintakäsittely tehdään tarpeen vaatiessa korkeintaan samankokoiseen vesakkoon, mieluummin jo raivausta seuraavalla kasvukaudella. Näin raivaus toteutetaan niin ,että istutettujen taimien kehitys ei hidastu. Se on kuitenkin se päätavoite. Ei tukien saaminen eikä metsurille maksettava parempi taksa järeämmästä vesakosta.
Ei sinun tarvitse minulle kertoa miten kuusikko kannattaa kasvattaa. Minä kerron sinulle mikä lukee metsäkehdessä ja miten ilmeisesti ammattikorkeakoulussa nyt opetetaan rauduskoivun jättämistä kuusikkoon kun nykytutkimuksen mukaan kasvaa samaa tahtia. Tuo on se linja millä niitä nämä suuret toimijat kasvattajat ja jättävät. Se perustuu nykytutkimukseen, että niitä etukasvuisia voi jättää jopa metrin päähän. Kannattaa pitää giljotiinin terävinä, minusta ne tekevät hirveän hyvää jälkeä kun olen katsonut 15-20 vuotiaissa kuusikoissa missä napsivat etukasvuisia koivuja.
Minä olen jättänyt riistatiheiköitä rauduskoivuista, johan ne on kaksinkertaisen pituisia ja osasta saisi jopa tukkia jo alle 20 vuoden kun kasvavat niin, että saavat jokapuolelta valoa.
Raivaako finsilva seuraavana kasvukautena uudestaan? Ymmärrät varmaan, että koivun siemenessä ei ole paljoa ravinteita ja silti se kasvaa kesässä puol metriseksi, ei kannata erehtyä luulemaan, että niillä varastoiduilla ravinteilla olisi merkitystä jos siemenkin ilman niitä jo kasvaa.
No…kun katsot kuvaa, ravinteilla on iso merkitys. Sen verran monta vesaa on kuusta kiusaamassa. Vaiva helpottaa ,kun ne käy raivaamassa tänä kesänä pois.
Ja edelleen raivauksen perusajatus on turvata taimen häiriötön kasvuun lähtememinen , joten ne metrin päässä tai vaikkapa kahdenkin päässä kasvuun rynnistävät lehtipuunalut on poistettava. 2000 kasvatettavaa tainta/ha. Kaikki muu on ylimääräistä ja poistettava ensitilassa ,kun työ on vielä helppoa.
Finsilvalla tehdään hommat vähän isommalla toleranssilla ,mutta sielläkään ei pyritä kasvattamaan energiapuuta. Viimeistään (, jos yleensä ennakkoraivaus on tarpeen) ennakkoraivauksen yhteydessä tarpeeton materiaali kaadetaan maahan. Toimenpide lisää lahopuun osuutta metsissä ja parantaa monimuotoisuutta.
No onko sinun kuvaamassa kuusikossa ravinteilla pieni merkitys? Eli ei raivaa eli ole isoa materiaalia aineistoa, jossa sinun tavalla on tehty mitään eikä pitkäaikaista seurantaa sen toimivuudesta?
Jos kesällä raivaa ja luin, että se vähentää vesoja 20%, eli 50k sijasta on 40k, sillä ei ole merkitystä mutta sillä on merkitystä, että myöhemmin tehtynä osa kannoista on kuollut ja osa ei veso kuin 1-2 vesaa paksun kuoren läpi. Metsälehdessä oli, että kesäaikaan raivaaminen lisää työmäärää 30% mikä on varmasti näin eli sillä valtavalla panostuksella työmäärän lisäämiseen ei saavuteta juuri mitään ja talviaikaan kun tehdään niin samoilla paikoilla päästää 7-vuotiassa taimikossa puolella työajalla verrattuna turhiin ja toistuviin raivauksiin.
Mitä tulee monimuotoisuus puihin niin minä kaadan ne ennen ensiharvennusta taimikonhoidossa tukemaan puiden kasvua enkä vasta ennakkoraivauksessa missä ne ei tue mitään. Kannattaisi finsilvankin teroittaa giljotiiniterät kun tiedät mihin aikaiset raivaukset johtaa, niitähän olen nyt paljon ennakkoraivannut energiaksi.
Kun raivataan pituudeltaan max 150cm:n raippoja ,ei lehti puussa haittaa työtä lainkaan.
Lehtien ja varren kasvaminen syö vararavinteet. Siihen saumaan raivaus niin kokonaisvaikutus on taatusti positiivinen.
Mitä noihin ohjeisiin tulee ,ne antaa neuvova taho vasta sitten ,kun on tarjota töihin tukea porkkanaksi eli vasta sitten ,kun tukien saaminen on varmaa. Tuet on tarkoitettu rästien hoitamiseen.
Esittämäni ajatukset raivauksista vaikuttavat siihen ,että rästejä ei synny eikä aloituskynnys töiden toteuttamiseksi muodostu liian korkeaksi.
Hölmöintähän tähän asti on ollut ,että metsien kasvu on selvästi taantunut viivyttelyjen seurauksena ja rahaa ja aikaa palanut monin verroin enemmän verrattuna töiden toteuttamiseen optimaalisella hetkellä. Pahimmillaan isäntä on saanut tukien lisäksi pistää omasta pussistaan enemmän rahaa myöhästyneisiin hoitotoimenpiteisiin verrattuna siihen ,kun oltaisi toimittu ajoissa. Kaiken lisäksi metsän kunto toimien jälkeen ei kestä lähempä tarkastelua. Energiapuutiheiköstä onkin kehittynyt harveikko.
PS. Toistan vielä ,että Finsilvan mailta ei energiapuutiheiköitä ole löytynyt eikä tule löytymään. Harvennuksilla on pelkästään ainespuun mitat täyttävää puuta eikä tavoitetiheyksien saavuttaminen ole ongelma. Elinkelpoisia runkoja löytyy riittävästi.
Tottakai hakkuilta finsilvan mailta löytyy pelkkää kuitua 500e on laitettu ennakoraivausten kautta energiapuu monimuotoisuuteen. En tiedä onko maanomistajat vaan kovin innostuneita laittamaan vielä yhden 5 satumainen ennakkoraivauksiin kun ovat tehneet ensiksi monta raivausta liian pieneen puustoon.
Se on hyvä, että on ajatuksia mutta voi lopettaa jo bluffaamisen aikaisilla heikommankin tehtävissä olevilla raivauksilla koska jokatapauksessa ammattilainen tulee tekemään ne monta kertaa paljon kalliimmaksi tulee. Minä kuitenkin tiedän missä menee minkäkin verran aikaa ja rahaa ja sinulla on pelkkiä ajatuksia.
Minä olen nähnyt ,mihin AR:n mallilla joudutaan. On ollut vertailupohjaa yli 30 vuoden ajalta . Moton mittalistat yksityisten ja yhtiöiden maiden hakkuista kyllä kertovat ,mikä toimii ja mikä ei.
Kaiken voi tehdä vieläkin paremmin ,mutta se tapa ei jostakin syystä AR:lle kelpaa. Työtä riittää ,jos rehevän maan taimikot raivataan vasta viisivuotiaita ja seuraavan kerran saman ajan kuluttua. Ehtii kuusetkin kuihtua jo tuossa ajassa lehtipuuviidakossa.
Tarjoaisin esittämääni intensiivisempää mallia erityisesti omatoimiselle metsänomistajalle. Hän pystyy seuraamaan taimikkonsa kehitystä ja reagoimaan tilanteeseen paljon joustavammin ,kun kymmenistä tuhansista hehtaareista huolta pitävä yhtiön metsäasiantuntija.
Kun vielä keskustellaan ennakkoraivauksista, huolellisesti hoidetusta taimikosta kehittyneessä metsässä ei tarvitse tuskailla ennakkoraivausten kanssa ,kun raivattava ei enää siinä vaiheessa ole. Sillä ,missä raivattava on , raivaus toteutetaan 1-2 vuotta ennen hakkuuta. Yhtiöllä on tämä käytäntö. Yksityisillä juoksetetaan metsureita toistuvasti henkihieverissä kesähelteelläkin raivaamassa moton edellä sankkojakin viidakoita. Viidakot eivät taatusti ole syntyneet liian varhain tai liian tiheään toteutettujen raivausten seurauksena. Se on juuri se malli ,jota AR tunkee meille malliksi kuin käärmettä pyssyyn.
Tuo 5-vuotiaana varhaisperkaus on käytössä kaikilla metsäalan toimijoilla, jota esiteltiin myös metsälehdessä aiemmin. UPM, SE, MG ja MHY, kaikilla on sama 5-vuotis varhaisperkaus ja 3-4m taimikonhoito, käytännössä 5 vuotta. Tämä ei ole minun keksintö, minä vain toteutan ja kuvassa on jonkun muun toteuttamana, uusimpana näissä on siemensyntyisten ja etukasvuisten koivujen jättäminen jopa metrin päähän nykytutkimuksen mukaan.
Minä olen varsin kattavasti näyttänyt oman toimintatapani tehdä käytännöstä poikkeavasti talvella ja vähän myöhemmin ja tulokset ovat olleet niin hyviä, että ovat kuin toiselta planeetalta. Olen myös kertonut energiapuuennakkoraivuksista istutuskuusikoista kuvin ja miten ne raivattavat ovat olleet varhain hoidettuja ja niissä on ollut ikuisesti vesovaa pikkukantoa.
Sehän on ihan kidutusta ehdotella että maanomistajat heräisivät heinäkuussa 3lta aamulla raivaamaan supervesakoita mitä pienistä kannoista tulee. Talvella on helppo pieni määrä poistaa hehtaarilta kuin kesällä pieni määrä ja sen jälkeen 20 tankillista. Hoitamattomuus varmaan jojtuu siitä, että supervesakoihin ei ole enää sitten menijöitä kun on kuviteltu, että niin homma pysyy helppona. Sanoisin, että tuollainen kolmas kierros suoervesakossa kesällä on jo vaikeaa minulle.
Ei ole olemassa mitään biologista faktaa miksi suurin osa pienistä kannoista lopettaisi vesomisen. Lehtipuiden evoluutio on sellainen, että niiden täytyy kestää useampia katkaisu ja kuoren syönti jo nuorena kun jyrsijät ja tuhoeläimet ovat sen ohuen kuoren kimpussa. Kun kuori vahvistuu, kasvuhormonit siirtyvät ylöspäin missä on nisäkkäät syömässä lehtiä, taas pitää tehdä uutta kasvua. On lehtipuiden evolutatiivinen välttämättömyys vesoa pienenä. Mikä lehtipuu maistuu parhaiten tuhoeläimille ja vesoo eniten? -Paju. Sen takia lehtipuut kestävät kasvaa iäuseamminkin leikkauksen jälkeen kasvaa.
Havupuilla on toisenlainen strategia selvitä, ne kehittää pahanmakuista ainetta syöjiä vastaan ja pihkottuvat.
Yhdelle olen raivannut 2,3 ja 4 vuotiaana putkeen ja vesakko vain villiinty. Kärkkäinen kirjoitti jo yli kymmenen vuotta sitten, että pitäisi raivata 2-vuotiaana, ei tainnut ihan biologiset faktat ja teoria kohdata kun ei ole otettu käyttöön näitä Kärkkäisen kirjoituksia.
Supervesakkoa ei pääse ikinä syntymään jos raivaat kaksi tai kolme kertaa hieman aikaistetulla aikataululla. Sitä vaihtoehtoa et ole edes kokeillut.
Metsälehdessä esillä ollut supervesakko oli syntynyt viidessä vuodessa viisivuotiaana toteutetun varhaisperkauksen jälkeen. Jälkimmäisen työkustannukseksi muodostui tonni/ha . Edellisen raivauksen kustannustasosta ei kerrottu. Kokonaiskustannus oli joka tapauksessa pitkästi yli tonnin ja kokonaistyöaika ei rajoittunut viikkoon. Kolme kertaa pienempään kasvustoon tehty raivaus on taatusti halvempi toteuttaa ja raivauskierre on saatu samalla katkeamaan. Supervesakon ”tuotoksia” paikkaillaan puolestaan raivaussahan kera vielä jatkossakin ennen jokaista kuviolla tehtävää koneellista harvennusta eikä homma ole taatusti ilmaista.
Metsälehden tutkivat journalistit totesivat supervesakon raivattuaan ja kustannuksiin perehdyttyään ,että tuokin vaihtoehto kannatti vielä toteuttaa. Hyödyt olivat reippaasti kuluja suuremmat.
PS
Metsälehti voisi ottaa aiheesta kopin ja tehdä vertaileva tutkimus ”perinteisen” ja esittämäni mallin kasvutuloksista ja työkustannuksista vaihtoehtojen välillä. Jos valmista dataa ei ole olemassa , olisi perustettava koealat joilla toimintamalleja voidaan vertailla keskenään. Aloitustasona raivaus- 3v,4v ja 5v. Jälkimmäinen käsitellään viiden vuoden kuluttua , ensimmäiset vuoden välein niin kauan ,kun on tarvis.
Kannattaisiko sinun aloittaa vaikka lukemalla Riikolan & Mykkäsen kirjoittama raivaamaan kirja.
Ei tarvitse lukea, kun on keskusteltu aiheesta toimittaja Riikilän kanssa ihan kasvokkain.
…..JA….OIKEA-AIKAISIA VARHAISPERKAUKSIA TEHDÄÄN VAIN KOLMANNES SIITÄ ,MITÄ OLISI TARVE . Tämän takia olisikin viisasta aloittaa raivaukset yleisesti vähän nykyistä aikaisemmin ,jolloin työ ei olisi ylivoimaista ja tulisi tehdyksi. 7-vuotiaaseen ryteikköön tarvitaan rautaista ammattilaista ja pro-luokan vehkeet. 3-4 vuotiaassa taimikossa pärjää hento konttorineitikin pienen ja siron raivaussahan kera. Myös nuorison vartalolle matalamman vesakon käsittely sopii paremmin. Kaksi jälkimmäistä vaihtoehtoa ovat hyvää lääkettä vallitsevaan työvoimapulaan.