Tämäkin taimikko on ilmeisesti nyt kaksi kesää kärsinyt kuivuudesta. Kovin on lyhyet neulaset ja vaatimaton kasvu. Toivottavasti ensi kesänä saadaan enemmän vettä.
Kyllä se kuivuus on ollut parina viime kesänä suurin kasvua rajoittava tekijä. Hyvälläkin pohjalla kasvu on ollut normaalia kesää heikompaa. Ei puu kuivasta maasta ravinteitakaan saa.
Jos lehtipuuvesakkoa on paljon , sen negatiivinen vaikutus korostuu kuivina kesinä ja/tai silloin , kun maaperän ravinnetila ei ole tasapainossa.
Usein puhutaan , että taimet toipuivat hyvin raivauksen jälkeen. Miten olisi , jos perattaisiin niin hyvissä ajoin , että istutustaimet saisivat kasvaa täysillä alusta asti. Kuvan perusteella raivaus on tehty kohtuullisen ajoissa.
Pääkuvan taimikon vieressä tien toisella puolella on päätehakkuuta odottava miltei puhdas kuusikko, jossa nyt on suunnitelman mukaan puuta 359 m3. En kyllä ymmärrä mikä olisi tuolla parempi kasvattaa kuin kuusi.
Se ,että on paljon vesakkoa , ei välttämättä merkitse hyvälaatuisen koivikon syntymistä. Raju perkaus ja taimien harvennus tarvitaan siinäkin tapauksessa. Tätä en ole vielä matkojeni varrella nähnyt monenkaan tekevän.
Raudus istuttamalla ei tarvitse niin kovia harvennustoimia vaan kasvaa ensimmäiset lähes kymmenkunta vuotta muilta karkuun ja sitten voi alkaa hiukan harventaa ympäristön hiestä ja muulehtipuuta pois. Koivu olisi tuossa kuusen aika vaisussa kasvupohjassa parantanut oleellisesti seuraavaa puusukupolvea koivun jälkeen. Pintahumus olisi lisääntynyt ja siitähän myös kuusi tykkää pintajuurisena. Koivikon tai yleensäkin lehtipuuston joukossa olevat kuuset kasvaa tosi hyvän oloisesti. Nytkin raivauksella todettua. Tyhjästä on yksittäistukkikokoa olevia kuusiakin alkanut tulla vastaan kahdenkymmenen vuoden kasvulla. Itekkin hämmästynyt.
Paikka näyttää kuvista katsottuna varsin karulta kiviseltä kankaalta, mielestäni kuusi on menestynyt siinä olosuhteiden mukaisesti eli kohtuu heikosti. Koivun risukkohan lähtee kaikkiin muihin paitsi hietikkoon, ei tuossa oikein muu menesty kuin mänty.
Sitolkka, onko uusi normaali sateinen kesä? En usko enää koska elämme ilmaston kuumenevaa ja kuivempaa elämää kuten varmaan olet jotain tiedotusvälineistäkin kuullut ja nähnyt. Pitäsi alkaa käsittää että kuusta ei enää muuhun kuin erittäin kosteisiin ja muheviin notkoihin. Saattaa joku kesä olla hiukan kosteampi mutta saattaa tulla kesiä jolloin ne kuivuvat kuitenkin karummissa paikoissa pystyyn. Juuri raivatessani pari nuorta kuusen keloa kaatelin itekkin pois. Alavimmissa notkokohdissa kyllä kasvaa kuusi vastakin.
Kyllä tuohon kuusikko tulee, ja ehkä hyvä sellainen, mutta itse olen jo tälläisiin paikkoihin laittanut mäntyä, ennakoiden ilmaston muutosta jatkossa… Jessen kanssa samoja ajatuksia.
Minusta ensimmäisessä ja kolmannessa kuvassa on puskenut siihen malliin horsmaa ja muita heiniä. Ehdottomasti kuusi on oikea valinta. Keskimmäisessä rinne kuvassa voi olla mäntykin vaihtoehtona, muttei kuusikaan täysin väärä ole.
Ihan kuten MJO:kin totesi, niin kuvioille syntyi yllättävän paljon horsmaa ym. Kuusi selviää sellaisesta hyvin. Jonkin verran tuli myös luontaista mäntyä, jota tietenkin pyritään kasvattamaan mahdollisimman paljon. Aiemminkin oli n 15 % mäntyjä joukossa. Ja tietysti myös koivua Lopputulos tulee olemaan aika lailla samanlainen kuin hakattu metsäkin.
Sikarin kateus aitoja omaavia kohtaan jäytää mutta eipä noita ole tullut todellakaan viikoittain aitoja huollettua. Nytkin on kesä vähän lipsahtanut vallan muissa puuhissa joten aidat ovat olleet aika paljon virrattominakin. Nyt taas illalla kävin otsalampun valossa tuossa lähikohteella akun viemässä. Ettei akut pliisunnu varastoinnissa. Hiukan taas kierrättää kertalaakin yhdellä paimenkeskuksella. Hirvethän nyt liikkuu kyllä kun niitä jahdataan mutta siihen ei akkukaan auta kun niitä ajetaan aitoja kohti koiran kaas. Jos ei riko hirvi repii koira tutkapannallaan alimmat nauhat mukaansa.
Metsänhoito
Tämäkin taimikko on ilmeisesti nyt kaksi kesää kärsinyt kuivuudesta. Kovin on lyhyet neulaset ja vaatimaton kasvu. Toivottavasti ensi kesänä saadaan enemmän vettä.
Taitaa olla kuusi vähän karulla pohjallakin. Aukkoinen ja heikohko esitys.
Puuta kertyi n 350 m3/ha. Kuvissa näkyy lähinnä se, että vesakko on imenyt kasvuvoimaa, joka sitten nyt vapautuu kuusentaimien käyttöön.
Kyllä se kuivuus on ollut parina viime kesänä suurin kasvua rajoittava tekijä. Hyvälläkin pohjalla kasvu on ollut normaalia kesää heikompaa. Ei puu kuivasta maasta ravinteitakaan saa.
Jos lehtipuuvesakkoa on paljon , sen negatiivinen vaikutus korostuu kuivina kesinä ja/tai silloin , kun maaperän ravinnetila ei ole tasapainossa.
Usein puhutaan , että taimet toipuivat hyvin raivauksen jälkeen. Miten olisi , jos perattaisiin niin hyvissä ajoin , että istutustaimet saisivat kasvaa täysillä alusta asti. Kuvan perusteella raivaus on tehty kohtuullisen ajoissa.
Jos lehtipuuvesakko kasvaa kovin riemullisesti varsinaiseen istutettuun verraten ollanko silloin onnistuttu kovin hyvin puulajin valinnassa?
Pääkuvan taimikon vieressä tien toisella puolella on päätehakkuuta odottava miltei puhdas kuusikko, jossa nyt on suunnitelman mukaan puuta 359 m3. En kyllä ymmärrä mikä olisi tuolla parempi kasvattaa kuin kuusi.
Se ,että on paljon vesakkoa , ei välttämättä merkitse hyvälaatuisen koivikon syntymistä. Raju perkaus ja taimien harvennus tarvitaan siinäkin tapauksessa. Tätä en ole vielä matkojeni varrella nähnyt monenkaan tekevän.
Raudus istuttamalla ei tarvitse niin kovia harvennustoimia vaan kasvaa ensimmäiset lähes kymmenkunta vuotta muilta karkuun ja sitten voi alkaa hiukan harventaa ympäristön hiestä ja muulehtipuuta pois. Koivu olisi tuossa kuusen aika vaisussa kasvupohjassa parantanut oleellisesti seuraavaa puusukupolvea koivun jälkeen. Pintahumus olisi lisääntynyt ja siitähän myös kuusi tykkää pintajuurisena. Koivikon tai yleensäkin lehtipuuston joukossa olevat kuuset kasvaa tosi hyvän oloisesti. Nytkin raivauksella todettua. Tyhjästä on yksittäistukkikokoa olevia kuusiakin alkanut tulla vastaan kahdenkymmenen vuoden kasvulla. Itekkin hämmästynyt.
Paikka näyttää kuvista katsottuna varsin karulta kiviseltä kankaalta, mielestäni kuusi on menestynyt siinä olosuhteiden mukaisesti eli kohtuu heikosti. Koivun risukkohan lähtee kaikkiin muihin paitsi hietikkoon, ei tuossa oikein muu menesty kuin mänty.
Kyllä tuossa kuusi kasvaa. Odottakaahan kun tulee normaaleita sateisia kesiä niin kasvut on 50-100cm.
Tuoreelta kankaalta vaikuttaisi ravinteisuudeltaan olevan. Viimeisessä kuvassa näkyy jo hyvä vuosikasvu rinteessä.
Sitolkka, onko uusi normaali sateinen kesä? En usko enää koska elämme ilmaston kuumenevaa ja kuivempaa elämää kuten varmaan olet jotain tiedotusvälineistäkin kuullut ja nähnyt. Pitäsi alkaa käsittää että kuusta ei enää muuhun kuin erittäin kosteisiin ja muheviin notkoihin. Saattaa joku kesä olla hiukan kosteampi mutta saattaa tulla kesiä jolloin ne kuivuvat kuitenkin karummissa paikoissa pystyyn. Juuri raivatessani pari nuorta kuusen keloa kaatelin itekkin pois. Alavimmissa notkokohdissa kyllä kasvaa kuusi vastakin.
Kyllä tuohon kuusikko tulee, ja ehkä hyvä sellainen, mutta itse olen jo tälläisiin paikkoihin laittanut mäntyä, ennakoiden ilmaston muutosta jatkossa… Jessen kanssa samoja ajatuksia.
Minusta ensimmäisessä ja kolmannessa kuvassa on puskenut siihen malliin horsmaa ja muita heiniä. Ehdottomasti kuusi on oikea valinta. Keskimmäisessä rinne kuvassa voi olla mäntykin vaihtoehtona, muttei kuusikaan täysin väärä ole.
Jesse satuilee omiaan. Hyvä tästä tulee. Ei tarvitse aitoja korjailla viikoittain jenkkipikkarilla….
Hyvältä näyttää. Seuraavalla raivauksella jättäisin mäntyä ja jopa vähän koivuakin sekaan, mikäli niitä vaan tulee.
Ihan kuten MJO:kin totesi, niin kuvioille syntyi yllättävän paljon horsmaa ym. Kuusi selviää sellaisesta hyvin. Jonkin verran tuli myös luontaista mäntyä, jota tietenkin pyritään kasvattamaan mahdollisimman paljon. Aiemminkin oli n 15 % mäntyjä joukossa. Ja tietysti myös koivua Lopputulos tulee olemaan aika lailla samanlainen kuin hakattu metsäkin.
Sikarin kateus aitoja omaavia kohtaan jäytää mutta eipä noita ole tullut todellakaan viikoittain aitoja huollettua. Nytkin on kesä vähän lipsahtanut vallan muissa puuhissa joten aidat ovat olleet aika paljon virrattominakin. Nyt taas illalla kävin otsalampun valossa tuossa lähikohteella akun viemässä. Ettei akut pliisunnu varastoinnissa. Hiukan taas kierrättää kertalaakin yhdellä paimenkeskuksella. Hirvethän nyt liikkuu kyllä kun niitä jahdataan mutta siihen ei akkukaan auta kun niitä ajetaan aitoja kohti koiran kaas. Jos ei riko hirvi repii koira tutkapannallaan alimmat nauhat mukaansa.
Mistähän pitäisi olla kateellinen?