Ilmeisesti pomintahakkuu, taikka avohakkuu, josta on valikoitu osa rungoista tiettyjen vaatimusten mukaan. Jos tyvet katkaistaan tyvikaarnan matkalta, niin kyse on ilmeisen kovahintaisesta laatutyvestä, josta Suomalainen yritys ei ole valmis maksamaan useampia satasia / kuutio.
Videon mukaista pylväiden kaatosuuntaa en ymmärrä. Minusta pitkät pitäisi saada kyytiin etutyvisiksi. Eli ensin pohjalle lyhyitä tyvitukkeja takatyvisiksi ja niiden päälle pylväät etutyvisiksi, niin ne pysyisivät hyvin kyydissä, eikä hankaisi maata.
Kyllä meidän metsissä moto kaataa pylväätkin. Ovat kyllä iäkkäämpiä ja paremmin karsiintuneita. Siistimmän näköisiä. Harvennusleimikossa hintaero päätehakkuutukkiin on pieni. Sopivassa leimikossa etua on siitä, että pylvään minimimitat ovat 13 senttiä ja 8 metriä, jollaisesta saa siis lähes päätehakkuutukin hinnan.
Pylväsleimikkohan tuo. Vähän yli 10€/m3 lisää tukin hintaan. Kaikkihan on kotiinpäin mitä lisää tulee. Suurin osa noistakin tolpista löytää paikkansa ulkomailta.
Kukaanhan meistä ei tiedä, tarvitaanko puupylväitä enää vuosikymmenien päästä, mutta voisiko kysyä, että jos haluaisi perustaa pylväsviljelmän, niin millaiselle paikalle se kannattaisi tehdä ja miten sitä pitäisi hoitaa?
Karistele JS siemeniä sokeritoppamännyistä ja kylvä niitä karulle kasvupaikalle. Sitten harvenna jo taimikkovaiheessa pisimmät ja solakat taimet pois . Seuraava sukupolvi saa sitten ehkä myydä kaikki tukit pylväiksi .
Pylväällä on aika tarkat laatuvaatimukset. Suoruuden lisäksi oheneman pitää olla sopiva. Ei liian tasatapaksu eikä sokeritoppa. Vähän tuollaisen näköisistä metsistä on myyty aika paljon pylväspuita. Tosin ei niitä kerry yleensä kuin 15-20 % koko tukkipuumäärästä.
Ei se taloudellinen merkitys ole kovin kummoinen, mutta onhan se mukava tietää, että beduiinit Saharassa saavat vetää johtonsa kunnon tolppiin.
Kyseisellä leimikolla. Männyn tukkirungoista 39% oli sellaisia joissa laatu riitti pylvääksi. 24% prosenttia oli pylvään osuus tukkipuumäärästä. Keskijäreys männyllä 1.163 m3/runko. Taloudellisesti ajateltuna tuo olisi pitänyt olla nutullaan jo aikoja sitten.
Keskijäreys yllätti ainakin minut. Tosin pylväisiin menee enemmän puuta, kuin jos siitä kahdeksan metrin pylväsaihiosta olisi tehty vain yksi tukki jne.
Noistakin muhkuraisista aihioista tulee aika siistejä, kun ne pylvässorvin läpi työnnetään.
Katsoin tuossa paikallisen sähköyhtiön sähkötolppaa. Ei ollut muutaman metrin matkalla ainuttakaan oksaa, eli ”Laadulla on tekijänsä”…
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Puukauppa
Mikä on homman nimi?
Ilmeisesti pomintahakkuu, taikka avohakkuu, josta on valikoitu osa rungoista tiettyjen vaatimusten mukaan. Jos tyvet katkaistaan tyvikaarnan matkalta, niin kyse on ilmeisen kovahintaisesta laatutyvestä, josta Suomalainen yritys ei ole valmis maksamaan useampia satasia / kuutio.
Pylväsleimikolta vaikuttaisi?
Minäkin veikkaisin pylvässavotaksi. Voi olla muutakin laatutyveä.
Pylvässavotan leimoista Juupituupissa;
https://youtu.be/sL-7CVyWBN0
Laittakaa seurantaan. Asiallista ja mielenkiintoista metsurijuttua!
Minkä verran oli Menninkäisen pylväillä hintaeroa normitukkiiin verrattuna ?
Videon mukaista pylväiden kaatosuuntaa en ymmärrä. Minusta pitkät pitäisi saada kyytiin etutyvisiksi. Eli ensin pohjalle lyhyitä tyvitukkeja takatyvisiksi ja niiden päälle pylväät etutyvisiksi, niin ne pysyisivät hyvin kyydissä, eikä hankaisi maata.
Kaveri osaa kyllä kaataa pirun tarkasti!
Kyllä meidän metsissä moto kaataa pylväätkin. Ovat kyllä iäkkäämpiä ja paremmin karsiintuneita. Siistimmän näköisiä. Harvennusleimikossa hintaero päätehakkuutukkiin on pieni. Sopivassa leimikossa etua on siitä, että pylvään minimimitat ovat 13 senttiä ja 8 metriä, jollaisesta saa siis lähes päätehakkuutukin hinnan.
Pylväsleimikkohan tuo. Vähän yli 10€/m3 lisää tukin hintaan. Kaikkihan on kotiinpäin mitä lisää tulee. Suurin osa noistakin tolpista löytää paikkansa ulkomailta.
Kukaanhan meistä ei tiedä, tarvitaanko puupylväitä enää vuosikymmenien päästä, mutta voisiko kysyä, että jos haluaisi perustaa pylväsviljelmän, niin millaiselle paikalle se kannattaisi tehdä ja miten sitä pitäisi hoitaa?
Karistele JS siemeniä sokeritoppamännyistä ja kylvä niitä karulle kasvupaikalle. Sitten harvenna jo taimikkovaiheessa pisimmät ja solakat taimet pois . Seuraava sukupolvi saa sitten ehkä myydä kaikki tukit pylväiksi .
Pylväällä on aika tarkat laatuvaatimukset. Suoruuden lisäksi oheneman pitää olla sopiva. Ei liian tasatapaksu eikä sokeritoppa. Vähän tuollaisen näköisistä metsistä on myyty aika paljon pylväspuita. Tosin ei niitä kerry yleensä kuin 15-20 % koko tukkipuumäärästä.
Ei se taloudellinen merkitys ole kovin kummoinen, mutta onhan se mukava tietää, että beduiinit Saharassa saavat vetää johtonsa kunnon tolppiin.
Kyseisellä leimikolla. Männyn tukkirungoista 39% oli sellaisia joissa laatu riitti pylvääksi. 24% prosenttia oli pylvään osuus tukkipuumäärästä. Keskijäreys männyllä 1.163 m3/runko. Taloudellisesti ajateltuna tuo olisi pitänyt olla nutullaan jo aikoja sitten.
Keskijäreys yllätti ainakin minut. Tosin pylväisiin menee enemmän puuta, kuin jos siitä kahdeksan metrin pylväsaihiosta olisi tehty vain yksi tukki jne.
Noistakin muhkuraisista aihioista tulee aika siistejä, kun ne pylvässorvin läpi työnnetään.
Katsoin tuossa paikallisen sähköyhtiön sähkötolppaa. Ei ollut muutaman metrin matkalla ainuttakaan oksaa, eli ”Laadulla on tekijänsä”…