Hyvin sujuu tuollaisella isäntälinjan yhdistelmäraivurilla kuusentaimikon harvennus. 225 terän olen vaihtanut vakion tilalle ja kulunutta terää viilannut 6,3mm vallorbe viilalla. Hehtaari syntyy tolla 6,5h ssa. Ehdottomasti hankinnan arvoinen koska perustuu ikivanhaan ja pommi varmaan tekniikkaan, että näitä ei tarvitse korjaamoissa roikotella. Tuolla tekee myös tarvittavat ennakkoraivaukset. Itseä kyllästyttää sahan korjaaminen niin tuo tarttuu aina mukaan.
Tosiaan tuossa vedetty metsä groupin ja mhy:n metsänhoito ohjeet viemäristä. 7-vuotiaana tehty varhaisperkaus, jossa havupuun on harvennettu suoraan. Ne on ihan tuskaa missä 5-vuotiaana jätetään kaikki havupuut. Niitä on sitten hankala harventaa supervesakosta.
2 vuotta sitten tuossa männyt olisi ollut n. 0,5m pituisia ja kuusten alaoksien halkaisija 0,5-0,8m pienempi. Kuusten Keskipituus on nyt karvan yli 2,1. 7 vuotiaana kun katkoo nuo rauduskoivut niin tyhjille paikoille ne kasvaa tasapituisina kuusten kanssa. Männyt ei joudu hirvien syömiksi kun on pihlajaa, koivua ym. Syötäväksi. Jos taivaus tehtäisiin 5-vuotiaana niin mänty olisi 0,5m niin vuonna 6 se on metrin ja 7 1,5m. Vesakko on vuonna 6 0,5m ja vuonna 7 1,5m jonka jälkeen männyt jäävät koivujen alle. Mitä pitempää noita vaihtoehtoja on pidetty ja minkälaisesta etumatkasta mänty lähtee kun vesominen alkaa niin on merkitystä hirvituhojen kanssa. Jos haluat tasapituisen koivun, mäntyä sekaan ja päästä helpommalla seuraavista raivauksista niin tee näin. Isot kuolleet kannot koivujen alla helpottaa kummasti, kiertoajan raivauskustannukset romahtaa mut jos haluat kasan ongelmia niin tee toki 5-vuotiaana.
Mikä yhdistelmä. Ei näy kuvassa.
AR:n suosimalla menetelmällä syntyy erittäin maukkaita ruokailutaimikoita hirville.
Miten muuten selität sen, että syntyy supervesakoita ,jos räipät laitetaan lakoon ennen, kun ne ehtivät silmien korkeudelle? Ne eivät ehdi ,kun raivaus tehdään sitä ennen. Joskus riittää yksi raivauskerta , harvemmin tarvitaan kolme. Sen jälkeen ei ole enää risuista huolta. Sulkeutuva taimikko hoitaa loput. Hirvikanta suorittaa palstan kohdalla vain ohimarssiin pysähtymättä asumaan.
Minun ei tarvitse enää selittää, teidän kokemuksesta kun olen raivannut jo niin paljon kuusikoita. En viitsi tukkia metsälehden koko kiintolevyä kuvilla supervesakoista, joita syntyy kokoajan kuusenkasvumaalle varhaisista varhaisperkauksista. Tiedän ajanmenekin ja paljon raivaukset maksaa niin voin sanoa, että ajallisesti varhaisten varhaisperkausten jälkeen mene valtavasti aikaa ja rahaa katso esim. 3 kerta toden sanoo. Noilta kuivilta alueilta on tosiaan mahdollista, että räipät kuolee ja kuiva silmien tasalta.
Ne hirvet ei haittaa jos syövät matkalla lehtipuita ja noihin mäntyihin ei ollut koskettu niinkuin ei juuri muuallakaan sillon kun on vaihtoehtoja. Sekaistuttaja joutuu kärsimään kun hirvellä ei ole vielä vaihtoehtoja.
Tolopaiselle: näkyy tuo erilainen kulmavaihde missä sektorisuoja on tuollaisella pannalla kiinni.
5-vuotiaana läheskäön kaikki kuuset ei ota vielä 60-80cm vuosikasvuja mutta 7-vuotiaana valtaosa. Tuo nopean kasvun vaihe alkaa kuusilla vasta tuolloin ja siitä johtuu, että koivu kasvaa vain tasalle, ei rinnalle ja ohi. Tämä opetetaan metsälehden metsäkoulu kirjassa metsäntutkimuslaitoksen tuloksissa optimi ikäerosta raivauksen jälkeen. Tämä vanha kirurgin tarkka kasvatustapa on ollut ikivanhan kemeran pohja mutta miksi nyt Piilotetuin motiivein yritetään saada ihmiset metsään 5-vuotiaana, on mm. Se, että se voi olla todellisuudessa 7 vuotta kun ne on siellä.
Tosiaan metsägroup ja mhy käskee jättää 5-vuotisvarhaisperkauksessa siemensyntyistä koivua. Se ei siinä vaiheessa auta vaikka se olisi pienempää eli alle 1,5m kun ne kasvaa silti nopeammin.
Ei kukaan pakota odottamaan viittä vuotta, jos taimikko vaatii huoltoa jo aiemmin. Raivausten väli määrittyy taimikon tarpeen mukaan ja voi olla järkevää vesomisen vähentämiseksi toistaa toimenpide jopa vuoden tai kahden välein.
Mitään järkeä ei ole odottaa viiteen vuoteen asti ja toteuttaa seuraava käsittely vasta viiden vuoden kuluttua tai odottaa kalleinta ja metsän kannalta huonointa vaihtoehtoa eli koneellista energiapuun korjuuta joka useimpien kohdalla jää käytännön syistä toteutumatta. Taimikko on tuolloin jo pilalla ja metsän kiertoaika venynyt kymmenen vuotta pidemmäksi. Loppusaldona on 30-50% heikompi tulos päätehakkuussa.
Metsälehdessä viljellään edelleenkin ristiriitaista mielleyhtymää. Kun nuoren metsän kunnostaminen käy liian kalliiksi ,tehdään homma koneella ja otetaan energiapuuta. Eihän se olekaan sen jälkeen kallista mo:lle . Vahinko siirtyy urakoitsijan piikkiin. Toisaalla sitävastoin aivan oikein kerrotaan ,että taimikonhoidon
…taimikonhoidon yksi päätavoite on tuottaa riittävän kookasta ja hyvälaatuista puuta ensiharvennukseen, jotta korjuu olisi yrittäjille kannattavaa. Miksi risujen keräily olisi, kannattavaa kun varsinainen kookkaamman ainespuun korjaaminenkin ensiharvennuksilta on haastavaa? Tarvitaan vielä erikoisvehkeetkin moiseen näpertelyyn.
Meillä on nyt tämä 5-vuotisvarhaisperkaus ja ei tästä ole nyt vuottakaan kun metsälehti teki jutun, että tämä on kaikilla toimijoilla sama ohje ja uusimmassa makasiinissakin on on nyt tämä ohje, että 5vuotiaana varhaisperkaus ja 3-4m taimikonhoito. Tätä esitellään myös uusimmassa makasiinissä. Minä tein tällä ohjeella varoituskuusikon. Se on se tie energiapuuennakkoraivauksiin jos et saa pätevää raivaajaa joka suostuu tekemään kolmannen raivauksen. Toinen on ohje siemensyntyisten koivujen jättäminen 5 vuotis perkaukssessa mitä mm. Metsä group esitteli metsälehdessä.
Täytyy muistaa, että metsätilan hoidetaan myös kokonaisuutena. Minä pidän hirvet kuusikossa missä ne ei aiheuta vahinkoa, jotta toisaalla minulla onnistuu aina täydellisesti koivut. Ei tarvii olla täällä sitten ruikuttamassa hirvistä. Mitä kauemmin ne on kuusikossa, sitä vähemmän ne on aina siellä koivikossa.
Ammatti raivoojan kanssa samaa mieltä siitä, että se tuttu, luotettava ja huollettu saha on perus edelletys onnistuneeseen ja mielekkääseen työskentelyyn, minulla tosin raivurina eri valmistajan versio !
Minä olen tottunut hoitamaan taimikot silloin kun niiden aika on. Joissakin käydään useammin ja toisissa harvemmin. Riippuu rehevyydestä ja puustosta, jos täystiheä havumetsä uudistaessa niin raivauspaine huomattavasti vähäisempi ja myöhemmin
Miksi ostaa yhdistelmäraivuri metsänraivauksiin? Edullisiahan ne on, mutta miksi? Niissähän on meteriaaliakin vähän enemmän, putki pidempi, ja monenlaista terää, ja suojaa. Loogisesti ajateltuna niiden pitäisi olla vähän metsäraivureita kalliimpia. Valjaat tietysti on vähän huonommat.
Se on muuten lähes vastaava kuin vanha 545fx mutta kulmavaihteen ympärillä on tosiaan vähän enemmän. Tuo 545fx on niin vanha malli mihin tuo perustuu, että siinä ei ole vikoja. Sen lisäksi siinä on tavallinen kaasutin ni se tekee mitä haluaa eikä mieti. 545fx:ää ei enää saa kuin autotunena ja ne on ollu vikoja täynnä kun se on uutena julkaistu.