Lähetin nämä kuvat viikko sitten, mutta liekö hävinneet bittiavaruuteen kun ei ole julkaistu.
Kuvio yläharvennettu loppukesästä. Tukkiprosentti 78%, loppu 22% pikkutukkia,parrua ja kuitupuuta. Kuution keskihinta n. 48€/m3.
Lähetin nämä kuvat viikko sitten, mutta liekö hävinneet bittiavaruuteen kun ei ole julkaistu.
Kuvio yläharvennettu loppukesästä. Tukkiprosentti 78%, loppu 22% pikkutukkia,parrua ja kuitupuuta. Kuution keskihinta n. 48€/m3.
Metsänhoito
Yläharvennushan kannattaa tehdä, jos metsä on hyvin hoidettu alunperin harvennuksin jotta jäävä puusto on riittävän hyväkuntoinen, PPA ei laske liian alas, ja jäävä puusto sopii kasvupaikalle edelleen kasvatettavaksi.
Jääneetkiin männyt näyttävät kuvassa aika järeiltä ja erittäin laadukkailta. Kuvasta päätelleen erittäin onnistunut yläharvennus!
Kaksi tukin mittaa jo nyt oksatonta, tosi hyvän laatuisia runkoja. Kuinka paljon poistumaa oli m3 / ha ?
Hieno metsä ja hyvin tehty harvennus.
Poistuma oli hiukan alle 90m3 hehtaarilta. Jäljelle jääneistä rungoista n. 20% olisi tullut tukkia. Laatuun on vaikuttanut varmaan sekin, että aina minun metsissä otetaan ensimmäisenä pois vioittuneet puut ja puut joista ei ole odotettavissa kunnon tukkia.
Teetätin saman tyyppisen harvennuksen talvella. Tuli Aila. Myrsky ja sipaisi kasvamaan jäte ry mistä arviolta 1/4 nurin. Nyt mietin pitääkö harvimpaan kohtaan tehdä laikutus ja uudistaa. Tulee kyllä pienehkö uusi kuvio. Vajaatuottoisia kohtia on muutenkin.
Varmaan jokainen toivoisi, että omasta metsästä otettaisiin ensimmäisenä pois vioittuneet puut ja puut joista ei ole odotettavissa kunnon tukkia. Mutkainen puu ei kuitenkaan solahda yhtä jouhevasti moton kouran läpi kuin luotisuora. Muuta syytä en keksinyt kun katselin koivikkoni ensiharvennusjälkeä.
Valitettavasti tuo Panun toteamus on totta liian usein.
Seuraavan hakkuun jälkeen tuleekin tauko, kun uutta materiaalia on kasvamassa vain satunnaisissa paikoissa. Ei tule enää noin karulla paikalla kuusesta kuutioita.
Joo se on valitettavaa että kuusen kasvamista saa odotella noilla maapohjilla niin harmittavan kauan. Ei yhden ihmiselämän aikana paljon muutosta tule tapahtumaan tässä näkymässä.
Miten nuo kuuset yhtäkkiä muka lopettais kasvunsa. Poistettujen kuusitukkirunkojen koko oli keskimäärin 586l, eli suurempia kuin männyt.
Pääosin tuoreelta kankaalta vaikuttaa maasto. Viimm. kuvan kuusetkin on kasvaneet hyvin. Hyvä kohde yläharvennukselle.
Korj. Siis keskimmäisen kuvan kuuset kuvion reunalla on kasvaneet hyvin.
Kyllä jos osaava ja omasta työstään on kiinnostunut konekuski niin kyllä se vain niihin huonompiin ensitöikseen tarttuu. Valitettavasti konekuskeissakin on monenlaisia. Tässä taannoin kävin katsomassa erästä sahayhtiön päätehakkuuta. Kun tulinleimikolle heti pisti silmään lumppien määrä. Otin isäntään yhteyttä ja kehoitin ottamaan yhtiöön yhteyttä ja vaatimaan korvausta. Kaikkiaan lumppeja oli 31 kiintoo kun leimikko oli 900 kiintoo. Minusta se oli liikaa kun selvää syytä jokaiselle lumpille ei löytynyt.
Mikäs on turhien lumppien tekemisessä tavoitteena?
Parempi metrin lumppi tyvestä ja sitten tukkia, kuin tyvitukki kuitupinoon.
On sen verran tullut motolla aukkoa lyötyä että aika nopeasti sen huomaa mikä on tarkoitus ollut. Onko tarkoituksena tukin maksimointi, käytetty aptin mittoja tarkaan vai osaamattomuus. Tässä jälkimmäinen.
Kyllähän 3,5% puumäärästä lumppeihin on aika paljon, mutta enämpi kiinnostaisi tietää mikä oli tukkiprosentti.
Pahimmillaan tukkiprosentti on tuon 3,5 % pienempi tyvilumppien takia.
Tukkien tyvillä olevat mutkat, jotka johtuvat avojuuritaimien koulintavirheestä tai liian paksuista mätästys möykyistä.
Vielä kymmenen vuotta sitten oli apteerausohjeissa huomautus, että tyvitukissa ei mitata lenkoutta ensimmäisen kolmen moduulin matkalta, eli käytännössä metrin matkalta. Näin ollen ne tyvilumpit ovat n. 95 prosenttisesti väärin perustein pätkäisty.
Toisaalta: Jos kyse on ”Yhden tukin puu”, se ei paljoa merkitse, jos siitä kuitenkin on saatu esim maksimipituinen tukki!
Tuommoista ohjetta en muista, että tyvitukissa ei mitata lenkoutta kolmen ensimmäisen modulin matkalta. Enkä usko että se tänä päivänä olisi kellään sahalla käytössä. Ja tämä tyvimutka on mutka, jota tukissa ei sallita.
Sen sijaan parikymmentä vuotta sitten, kun minä mittailin tukkeja, oli virallisessa mittausohjeessa että tyvilaajentumaa ei oteta huomioon tukin lenkoutta mitatessa. Eli mittauskohta tyvellä on sama kuin latvalieriössä.
Kuusten kasvun (m3/ha) lopettaa se, että niitä ei laajoilla alueilla ole. Harsintametsiinhän neuvotaan menemään 20 vuoden välein poimimaan tukkipuita. Kun ensimmäisessä ja viimeisessä kuvissa ei edes taimia näy kuin harvakseltaan, saati hyvän kasvun vaiheeseen päässeitä kuitupuita, mistä ne seuraavan harsintakerran jälkeen ponnahtaisivat 20 vuodessa tukkipuiksi. Kun keskimmäisen kuvan kuustenkaan kasvu ei erityisen hyvältä näytä, luontaisella taimella kestää kymmeniä vuosia kasvaa edes kuitupuuksi. Jos tuonne siis tehdään vielä yksikin harvennus, alkaa metsä näivettyä ja kasvu surkastuu kunnollisten yksilöiden määrän putoamisen takia.
Tuossa muuten nähdään hienosti toinen tämän tyyppisen metsänhoidon tulos: Kaikki alikasvospuut ovat kuusia. Kuitenkin männyt on ylemmän jakson puita, jotka tuottavat tuollaisella kasvupaikalla laadukasta tukkia.
MT:llä vielä onnistuu kuusten jatkokasvatus alikasvoksesta mutta ei sitä karummilla mailla. Tuossa voi olla siinä rajoilla. Seuraava käsittely voisi olla sp-hakkuu.
Mennään metsän ehdoilla. Vielä yksi yläharvennus ja sitten katsotaan mikä on tilanne. Kuivimmilta paikoilta kaadetaan kuuset pois ja mänty tulee alle pikkuhiljaa. Edelliset kuvani on viereiseltä kuviolta, jonne on tullut hyvä männyntaimikko ja jätetyt kuusetkin kasvavat hyvin.
Tuossa ei ole varaa tehdä enää toista yläharvennusta, ellei moista nimitystä käytetä siemenpuuhakkuusta.
Kun edellä kehuskellaan puiden ammattitaitoista valintaa ja tekijäksi Mopokuskia, niin esitän kuitenkin mielipiteenäni, että valinnan on kai tehnyt joku muu – Taikka Mopokuski on ihan omakätisesti rengastanut jäävät puut, että jälki kestäisi arvioinnin.