EU:n ajoneuvo- ja päästösääntely ei kestä arktisia olosuhteita, suomalaiset etujärjestöt MTK, SKAL ja INFRA muistuttivat Brysselissä järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.
EU edellyttää dieselajoneuvoissa pakokaasujen puhdistusjärjestelmää, joka käyttää ureapohjaista AdBlue-liuosta. Se jäätyy, kun pakkasta on noin –11 astetta, ja aiheuttaa näin laiterikkoja ja lisäkustannuksia yrityksille.
Tänä talvena Lapissa on mitattu paikoin jopa –40 asteen pakkasia.
”Kun AdBlue-laitteisto hajoaa, koneilla työskentely loppuu välittömästi. Tähän ongelmaan on saatava pikainen ratkaisu. Koneilla pitää kyetä jatkamaan työskentelyä, vaikka laitteisto olisi tilapäisesti poissa käytöstä”, tilaisuudessa puhunut INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö totesi.
AdBluen heikko pakkasenkesto tuo pulmia muun muassa logistiikkaan, metsätalouteen, maatalouteen, kaivostoimintaan, joukkoliikenteeseen, matkailuun ja huoltovarmuuteen.
”Maatalouden ja metsätalouden koneet ovat välttämättömiä koko ruokaketjun ja teollisuuden toiminnalle. Kun ajoneuvoteknologia ei kestä pakkasta, riski tuotantokatkoksista kasvaa välittömästi. Se heijastuu alkutuottajasta aina jalostukseen ja logistiikkaan saakka”, sanoi MTK Keski-Pohjanmaan kenttäpäällikkö Niko Hyppönen.
Sääntelyyn halutaan muutoksia
Yksi ratkaisu olisi paremmin pakkasta kestävän liuoksen hyväksyminen EU:ssa.
”Vaikka kylmää kestäviä ratkaisuja on kehitetty, niiden käyttö ei ole mahdollista ilman EU-tason hyväksyntää, sillä muutoin ajoneuvot eivät enää vastaa tyyppihyväksyntää, jolloin vastuu siirtyy yrittäjille”, totesi FinMobilityn asiantuntija Katriina Korhonen.
Järjestöt vaativatkin asiaa koskevan EU-sääntelyn muuttamista.
Tilaisuuden tavoitteena oli tuoda arktisten alueiden haasteet komission pääosastojen tietoon ja käynnistää keskustelu pohjoisten olosuhteiden huomioimisesta tulevissa lainsäädäntökokonaisuuksissa.
”EU:n sääntelyn on toimittava yhtä lailla pohjoisessa kuin etelässä, mutta nyt näin ei aina ole. AdBlue on tästä surullinen esimerkki. Alueellinen yhdenvertaisuus on sisämarkkinoiden peruslähtökohta”, europarlamentaarikko Katri Kulmuni sanoi tilaisuuden lopuksi.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään