Suomen metsäteollisuuden tulevaisuus on korkean lisäarvon tuotteissa, VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin sanoo viestintäyhtiö Audiomedian haastattelussa.
”Jos metsäteollisuus halutaan säilyttää Suomessa, tarvitaan uusia korkeamman lisäarvon tuotteita. En usko halpaan volyymituotantoon pitkällä aikavälillä. Jos olemme kaukana päämarkkinoista ja teemme massatuotteita, ne ovat aina halpoja. Silloin olemme jatkuvasti kannattavuuskriisissä”, Harlin sanoo.
Hänen mukaansa Suomessa on tehtävä korkean lisäarvon puupohjaisia tuotteita, jotka kestävät tulliheilahtelut, logistiikan ja geopoliittiset riskit.
Viime vuosina on kehitetty etenkin teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä ja uusia sellupohjaisia ratkaisuja. Osa uusista tuotteista on jo demovaiheessa, muun muassa tekstiilikuidut ja biopolttoaineet.
”Kysymys ei ole enää siitä, onko ideoita. Kysymys on siitä, löytyykö rahoitus ja pitkäaikaiset kumppanuudet, joilla ne viedään teollisen tuotannon mittakaavaan”, Harlin sanoo.
LIsää aiheesta: Spinnova ja Suzano sopuun yhteisyrityksen myynnistä, Woodspinnin toiminta on keskeytetty
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Metsillä on oma tapansa kasvaa. Harvennuksia ei voi jättää tekemättä, muuten latvus supistuu ja puun kasvu kärsii. Uudistushakkuun kanssa on sama juttu. Kasvu kärsii ja tuhot uhkaavat, kun puut ikääntyvät. Ne eivät lahotessaan edistä työllisyyttä eivätkä lisää kansantuloa.
Yksi vaihe puun hyödyntämisessä on joka tapauksessa tukkien sahaus. Jotta tähän päästään, pitää ne tukkipuut joka tapauksessa kasvattaa sopivassa tiheydessä. Tämä tuottaa kuitupuuta. Ei sitä metsäänkään voi jättää.
Jos joku väittää, että sellu on matalan jalostusarvon tuote, ei ole kaiketi koskaan nähnyt sellupuupinoja. Epämääräisestä kuitupuupinosta alkaa pitkä ja monimutkainen prosessi arvokkaaksi välituotteeksi selluksi.
Tietysti olisi hyvä, jos joku tekisi sellusta jotain tosi arvokasta. Kaipa sitä moni nykyään yrittääkin kehittää,