Männynversoruoste on aiheuttanut Pohjois-Ruotsissa tänä syksynä poikkeuksellisen paljon tuhoja. Ruostesieni vaivaa mäntyjä ainakin Gävleborgin, Västernorrlandin, Jämtlandin, Västerbottenin ja Norrbottenin lääneissä, uutisoi ruotsalaislehti ATL.
”En ole koskaan aiemmin nähnyt näin laajaa esiintymää, vaikka olen työskennellyt alalla vuodesta 2008”, sanoo Ruotsin metsäviranomaisen Skogsstyrelsenin metsätuhovastaava Nils Frank.
Männynversoruoste on männyntaimikoiden tuholainen. Se on yleinen sekä Ruotsissa että Suomessa. Männynversoruoste tarvitsee elinkiertonsa aikana myös haapaa, joten sitä esiintyy sellaisissa männyntaimikoissa, joissa mäntyjen joukossa tai niiden läheisyydessä kasvaa haapoja.
Männynversoruoste vioittaa nuorten mäntyjen versoja. Tästä seuraa kasvutappioita ja muotovikoja. Pienimmät sienen vaivaamat taimet voivat kuolla.
Tuhojen taustalla sateinen sää
Sitä, miten laajasta männynversoruoste-epidemiasta Ruotsissa on kyse, Skogsstyrelsen ei osaa vielä sanoa. Ruostesieni on sen mukaan hyötynyt sateisesta säästä.
Sen lisäksi, että sieni on aiheuttanut poikkeuksellisen paljon tuhoja, on se myös aiheuttanut tuhoja tavallista korkeammalla puiden latvuksissa. Yleensä yli kolmen metrin taimet ovat suojassa sieneltä, mutta tänä vuonna sienen aiheuttamia vaurioita on löytynyt puista jopa yli kymmenen metrin korkeudelta.
Frank arvioi, että tämä voi johtua toukokuun lopun ja kesäkuun alun voimakkaista tuulista. Männynversoruosteen niin sanotut kantaitiöt leviävät alkukesästä tuulen mukana männynversoihin.
Taudinaiheuttajat tekevät yhteistyötä
Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Eeva Terhonen kertoo, että männynversoruoste on hyötynyt parin viime kesän sateista Suomessakin. Siitä, kuinka paljon kasvainten kuolemia ruostesieni on männyntaimikoissamme aiheuttanut, ei kuitenkaan ole tarkempaa tietoa.
Terhosen mukaan Ruotsissa on havaittu, että toinen männyn taudinaiheuttaja, havuparikas, hyötyy männynversoruosteen puille aiheuttamasta stressistä. Jos männynversoruosteen vaivaaman männyntaimen kasvaimet kuolevat, voi taustalla siis olla myös männynversoruosteen ja havuparikkaan välinen yhteistyö.
”Ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät ehkä myös sellaiset taudit, joiden syntyyn vaikuttaa useampi laji yksittäisen taudinaiheuttajan sijaan”, Terhonen sanoo.
Lue myös
LVV vastaa MTK:lle: Uusista liito-oravaohjeista on keskusteltu sidosryhmien kanssa
Ojitetut turvemaat palavat nyt Indonesiassa, ”Palo voi kyteä kuukausia”
Karttanäkymä paljastaa suojelun arvoiset metsät – laskennat tehty uusilla aineistoilla
Luonnonhoidon osaamiskoe uudistui – kokeessa on yli sata kysymystä
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään