Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaan metsähakkeen ja energiaturpeen käyttö olisi Suomessa 42 terawattituntia vuonna 2020. Tähän ei kuitenkaan näillä näkymin ylletä, Bioenergia ry:n teettämässä selvityksessä todetaan. Viime vuonna hakkeen ja turpeen käyttö oli yhteensä 29 terawattituntia.

Sen sijaan vuonna 2030 strategian taso (29–31 TWh) voitaisiin saavuttaa ja jopa ylittää metsähakkeen osalta. Selvitys ennakoi metsähakkeen käytön kohoavan tuolloin jopa 43 terawattituntiin. Tämä edellyttää kuitenkin paitsi tehokkaita korjuumenetelmiä myös hyvää energiapuun tarjontaa. Viime vuonna hakkeen käyttö oli 14 terawattituntia.

Selvityksen mukaan hakkeen korjuupotentiaalia on kaikkialla Suomessa, erityisen hyvin pohjoisessa. Ylitiheitä taimikoita on runsaasti ja niiden harventaminen lisäisi myös energiapuun tarjontaa.

Turpeen käytön ennakoidaan kuitenkin puolittuvan nykyisestä 15 terawattitunnista vuoteen 2030 mennessä. Syynä tähän on päästöoikeuden hintojen nousu. Bioenergia ry:n mukaan päästökauppa toimii hyvin, mutta sen kanssa ei tarvita päällekkäisiä ohjauskeinoja. Esimerkiksi energiaturpeen poliittinen käyttökielto tai veronkorotukset nostaisivat tarpeettomasti kotimaisia polttoaineita käyttävien kaupunkien kaukolämmön hintaa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.