Ennallistamissuunnitelma lausuntokierrokselle – ”yksityisille maanomistajille vapaaehtoinen”

Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö lähettivät luonnoksen Suomen kansalliseksi ennallistamissuunnitelmaksi lausuntokierrokselle. Suunnitelma määrittelee, miten Suomessa on tavoitteena toimeenpanna EU:n ennallistamisasetusta ja parantaa luonnon tilaa tulevina vuosina.

Luonnos on määrä toimittaa EU:n komissiolle syksyllä. Lausuntoja voi lähettää 27. elokuuta asti.

EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Se asettaa ensimmäistä kertaa jäsenvaltioille sitovat ja aikataulutetut tavoitteet luonnon tilan parantamiseksi Euroopan unionin alueella.

Ennallistamissuunnitelmassa ehdotetaan, millä keinoilla asetuksen tavoitteet saavutetaan eri elinympäristöissä vuoteen 2050 ulottuvalla aikajänteellä. Suunnitelmassa tarkastellaan toimia muun muassa metsissä, soilla ja turvemailla, vesistöissä ja rannikkoalueilla sekä kaupunkiympäristöissä.

EU:n jäsenvaltioilla on liikkumavaraa valita suunnitelmiinsa kansallisiin olosuhteisiinsa sopivimmat ja kustannustehokkaimmat keinot. 

Suomi lähettää suunnitelmaluonnoksen valtioneuvoston käsittelyn jälkeen EU:n komissiolle syksyllä. Komissiolla on kuusi kuukautta aikaa antaa palautetta Suomen suunnitelmaluonnoksesta, minkä jälkeen suunnitelma viimeistellään.

Ehdotuksessa ei yksityishenkilöitä sitovia toimenpiteitä.

Ennallistamissuunnitelman laatimista on ohjannut hankkeen ohjausryhmä, jossa on ollut edustus kaikista hallituspuolueista. Linjaukset painottavat luonnon monimuotoisuuden vahvistamista samanaikaisesti elinkeinojen toimintaedellytysten turvaamisen kanssa sekä kansalaisten perusoikeuksien huomioon ottamista.

Ohjausryhmän mukaan ennallistamissuunnitelman toteuttaminen on yksityisille maanomistajille vapaaehtoinen. Suunnitelmassa ei ehdoteta yksityishenkilöitä sitovia eikä heidän omaisuuteensa kohdistuvia toimenpiteitä. Perustuslaki edellyttää, että jokaisen omaisuus on turvattu. EU-asetuksen joustoja hyödynnetään Suomen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

Ohjausryhmä on lisäksi linjannut, että toimenpiteet kohdennetaan alkuvaiheessa erityisesti suojelualueille ja valtion maille.

Suomessa on 68 luontotyyppiä, joita ennallistamisasetus koskee. Ei-hyvässä tilassa olevien luontotyyppien pinta-alasta 30 prosenttia tulisi saada ennallistamistoimien piiriin vuoteen 2030 mennessä ja vuoteen 2050 mennessä vähintään 90 prosenttia pinta-alasta. Jos luontotyyppejä ei ole nykyisellään riittävästi, tarvitaan niiden palauttamista. Suomen tavoite ennallistamissuunnitelmaluonnoksessa tuo merkittävän lisän EU:n tavoitteeseen vapauttaa esteitä virtavesissä.

Luontoarvomarkkinat tukevat ennallistamista

Ennallistamissuunnitelman toteuttamisen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin miljardi euroa vuodessa vuoteen 2031 mennessä. Arvioitu rahoitusvaje nykyrahoitukseen verrattuna on noin 400 miljoonaa euroa vuodessa.

Ennallistamiseen tarvitaan myös yritysrahoitusta. Luonnonarvomarkkinat tukevat ennallistamista ennen kaikkea ohjaamalla yksityistä rahaa luonnon tilan parantamiseen.

Ennallistamissuunnitelman toimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi jo olemassa olevat luonnon tilaa parantavat ohjelmat, kuten METSO, Helmi, Nousu, Ahti ja Sotka, metsätalouden luonnonhoidon käytännöt sekä vesien- ja merenhoidon suunnitelmat toimenpiteineen. 

Suomen tavoitteena on neuvotella komission kanssa ennallistamisen aiheuttamien kustannusten kohtuullistamisesta.

Suunnitelmassa ei määritellä tarkkoja alueita, hankkeita tai toteutustapoja, vaan nämä ratkaisut tehdään erikseen toimeenpanovaiheessa. 

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.