Sitä ihmettelen, miten voi tehdä 100 metriä leveitä puuttomia voimalinja-alueita pitkin ja poikin halki Suomen. Luulisi jokaisen jokaisen linjan kohdalle osuvan jonkin noron tai muun metsälakikohteen.
Samapa se on moottoritien tai junaradan oikaisuissa minuuttien jouto-ajan pidentämiseksi. Oli siinä mummo mökissään, maatila tai suvun metsät, yli vaan ja muut korjatkoot raadot.
Huolestuttavasti suhteellisuuden taju, järjen käyttö ja avoimmuus ja tasapuolisuus median politiikassa on heikkenemän päin. Syitä pitäisi avoimesti miettiä ja sanoa ne ääneen.
Tutkimukset osoittavat keskimäärisen älyykyyden olevan maailmalla laskussa ja se valitettavasti näkyy meilläkin.
Onneksi ei olla vielä samalla tasolla kuin trump-maassa vaikka suunta onkin sama.
Googlessa oli hetken kuvaus siitä, miten sitä Jyväskylän Roninmäen tuhoaluetta on tarkoitus hakata.
Ensimmäinen virhe: Jutussa kerrottiin, että osa tuhopuista on tarkoitus jättää pystyyn. Jos niin tehdään tavallisessa talousmetsässä ja puu kaatuu, niin vastuu on allejääneen. Jos puu kaatuu virkistysalueella jonkun metsistä mitään ymmärtämättömän päälle, niin asiallinen vastuu on kaupungin ja konkreettisesti kaupungin metsäasioista huolehtivan. Jos olisin siinä hommassa, en ottaisi pienintäkään riskiä. Kaikki kuivaset nurin.
Toinen virhe. Jutun mukaan tuhoalueella on vielä kunnon puitakin ja ne on tarkoitus jättää pystyyn. Senhän tiedämme, etteivät ne puut ole kauaa kunnollisia. Jos kirjanpainaja ei niitä tuhoa, niin ne kuivuvat tai kaatuvat muuten. Kuusiryhmän läpivirtaava tuuli yhdistettynä auringon voimaan aiheuttaa tämän. Kerran Saarijärvellä tehtiin järeään kuusikkoon aukko. Siinä oli lähde, jonka ympärille jätettiin kuusiryhmä. Kävi kuin edellä kuvasin. On hurjannäköinen paikka. Kaatuneiden puiden juuria törröttää. Sitten on myös niitä kuolleita. Oikea ratkaisua olisi tehdä kunnon ”amputaatio”. Siis selväpiirteinen aukko, jonka arvokas puusto päätyisi hyötykäyttöön. Samalla pystyttäisiin keräämään hakkuutähteetkin pois liikkumista haittaamasta Hakkuutähteet saataisiin lisäksi tuottamaan energiaa Keljonlahden voimalassa
.
Kolmas virhe. Miksi jättää virkistysalueelle maahan kuollutta puustoa haittamaan alueen käyttöä. Oikea paikka niillekin olisi voimala. Näin pystyttäisiin auttamaan kaupungin energiatavoitteiden saavuttamista.
Selväpiirteisen aukon järkevä uudistaminen olisi helppo toteuttaa. Suosittelen nopeakasvuisten koivikoiden runsasta käyttöä. Kannattaa tavoitella kotisetulaulun tunnelmia, joihin ”männikkömetsien” lisäksi kuuluvat ”laaksojen liepeillä koivikkohaat” ja ”kukkivat kummut”.
Lahopuun määrästä ei kannata nykyään huolehtia. Sitä syntyy nykyään talousmetsiinkin aivan liikaa.
Tässä Mikko Sinulle haaste. Teepä noiden ideoiden pohjalta juttu kaupunkien virkistysmetsien käsittelystä.
Suhteellisuuden tajusta ja järjen käytöstä on surullinen esimerkki ihan eduskunnasta joka juuri laati lain pesimäaikaisten hakkuiden rajoittamisesta.
Luonnosuojelulähteiden mukaan hakkuissa tuhoutuu vuosittain 35 000-100 000 pesintää.Kun kerrotaan se vaikka 4 munalla niin saadaan 140 000-400 000 kuollutta lintua.
Vertailuna kissat tappavat vuosittain 3,5 miljoonaa lintua ja liikenne 4 miljoonaa (Suomen Luonto).
Ikkunoihin törmäämällä kuolee Luonnontieteellisen museon arvion mukaan 8-20 miljoonaa lintua.
Lintujen kokonaiskuolleisuus voisi olla luokkaa 184 miljoonaa (46 miljoonaa pesintää*4 munaa.pesinnät ei lisäänny joten kuolleisuus on suurinpiirtein yhtä suuri kuin syntyvyys.)
Hakkuiden osuus lintujen kuolleisuudesta on siis noin 0,3-0,7%.Eli 3-7 TUHANNESOSAA.
Eli lintukantoihin hakkuiden rajoittamisella ei ole mitään vaikutusta mutta päätarkoitus onkin haitata metsätalouden harjoittamista.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Luonto
Sitä ihmettelen, miten voi tehdä 100 metriä leveitä puuttomia voimalinja-alueita pitkin ja poikin halki Suomen. Luulisi jokaisen jokaisen linjan kohdalle osuvan jonkin noron tai muun metsälakikohteen.
Samapa se on moottoritien tai junaradan oikaisuissa minuuttien jouto-ajan pidentämiseksi. Oli siinä mummo mökissään, maatila tai suvun metsät, yli vaan ja muut korjatkoot raadot.
Riikilä on taas kerran tarkkanäköisesti oikeassa.
Huolestuttavasti suhteellisuuden taju, järjen käyttö ja avoimmuus ja tasapuolisuus median politiikassa on heikkenemän päin. Syitä pitäisi avoimesti miettiä ja sanoa ne ääneen.
Tutkimukset osoittavat keskimäärisen älyykyyden olevan maailmalla laskussa ja se valitettavasti näkyy meilläkin.
Onneksi ei olla vielä samalla tasolla kuin trump-maassa vaikka suunta onkin sama.
Googlessa oli hetken kuvaus siitä, miten sitä Jyväskylän Roninmäen tuhoaluetta on tarkoitus hakata.
Ensimmäinen virhe: Jutussa kerrottiin, että osa tuhopuista on tarkoitus jättää pystyyn. Jos niin tehdään tavallisessa talousmetsässä ja puu kaatuu, niin vastuu on allejääneen. Jos puu kaatuu virkistysalueella jonkun metsistä mitään ymmärtämättömän päälle, niin asiallinen vastuu on kaupungin ja konkreettisesti kaupungin metsäasioista huolehtivan. Jos olisin siinä hommassa, en ottaisi pienintäkään riskiä. Kaikki kuivaset nurin.
Toinen virhe. Jutun mukaan tuhoalueella on vielä kunnon puitakin ja ne on tarkoitus jättää pystyyn. Senhän tiedämme, etteivät ne puut ole kauaa kunnollisia. Jos kirjanpainaja ei niitä tuhoa, niin ne kuivuvat tai kaatuvat muuten. Kuusiryhmän läpivirtaava tuuli yhdistettynä auringon voimaan aiheuttaa tämän. Kerran Saarijärvellä tehtiin järeään kuusikkoon aukko. Siinä oli lähde, jonka ympärille jätettiin kuusiryhmä. Kävi kuin edellä kuvasin. On hurjannäköinen paikka. Kaatuneiden puiden juuria törröttää. Sitten on myös niitä kuolleita. Oikea ratkaisua olisi tehdä kunnon ”amputaatio”. Siis selväpiirteinen aukko, jonka arvokas puusto päätyisi hyötykäyttöön. Samalla pystyttäisiin keräämään hakkuutähteetkin pois liikkumista haittaamasta Hakkuutähteet saataisiin lisäksi tuottamaan energiaa Keljonlahden voimalassa
.
Kolmas virhe. Miksi jättää virkistysalueelle maahan kuollutta puustoa haittamaan alueen käyttöä. Oikea paikka niillekin olisi voimala. Näin pystyttäisiin auttamaan kaupungin energiatavoitteiden saavuttamista.
Selväpiirteisen aukon järkevä uudistaminen olisi helppo toteuttaa. Suosittelen nopeakasvuisten koivikoiden runsasta käyttöä. Kannattaa tavoitella kotisetulaulun tunnelmia, joihin ”männikkömetsien” lisäksi kuuluvat ”laaksojen liepeillä koivikkohaat” ja ”kukkivat kummut”.
Lahopuun määrästä ei kannata nykyään huolehtia. Sitä syntyy nykyään talousmetsiinkin aivan liikaa.
Tässä Mikko Sinulle haaste. Teepä noiden ideoiden pohjalta juttu kaupunkien virkistysmetsien käsittelystä.
Suhteellisuuden tajusta ja järjen käytöstä on surullinen esimerkki ihan eduskunnasta joka juuri laati lain pesimäaikaisten hakkuiden rajoittamisesta.
Luonnosuojelulähteiden mukaan hakkuissa tuhoutuu vuosittain 35 000-100 000 pesintää.Kun kerrotaan se vaikka 4 munalla niin saadaan 140 000-400 000 kuollutta lintua.
Vertailuna kissat tappavat vuosittain 3,5 miljoonaa lintua ja liikenne 4 miljoonaa (Suomen Luonto).
Ikkunoihin törmäämällä kuolee Luonnontieteellisen museon arvion mukaan 8-20 miljoonaa lintua.
Lintujen kokonaiskuolleisuus voisi olla luokkaa 184 miljoonaa (46 miljoonaa pesintää*4 munaa.pesinnät ei lisäänny joten kuolleisuus on suurinpiirtein yhtä suuri kuin syntyvyys.)
Hakkuiden osuus lintujen kuolleisuudesta on siis noin 0,3-0,7%.Eli 3-7 TUHANNESOSAA.
Eli lintukantoihin hakkuiden rajoittamisella ei ole mitään vaikutusta mutta päätarkoitus onkin haitata metsätalouden harjoittamista.