Euroopan komissio julkaisee elinympäristöjen ennallistamislakialoitteen todennäköisesti tänä keväänä. Aloite voi tuoda Suomelle suuria ennallistamistarpeita, Luonnonvarakeskus, Metsähallitus ja Suomen ympäristökeskus arvioivat selvityksessään.
Selvityksessä keskityttiin pääasiassa siihen, mitä aloitteen tavoite, jonka mukaan 30 prosenttia EU:n luontodirektiivin liitteen I luontotyyppien heikentyneestä pinta-alasta tulee ennallistaa vuoteen 2030 mennessä, käytännössä Suomessa merkitsisi.
Alustavan tarkastelun perusteella ennallistamistavoite voi tarkoittaa 1,2 miljoonan hehtaarin ennallistamista ja noin 1,5–1,8 miljardin euron kustannuksia Suomessa. Suurimmat ennallistamistarpeet kohdistuvat soiden, metsien, merien, sisävesien ja tuntureiden luontotyyppeihin.
Koska ennallistamistarve on näin suuri, on työtä tehtävä myös suojelualueiden ulkopuolella. Etenkin soiden ennallistamisen sekä lehtojen ja harjumetsien hoidon tarve kohdistuu myös valtion ja yksityisten omistamille metsätalousmaille.
”Sekä ennallistettavaan pinta-alaan että ennallistamisen kustannuksiin sisältyy kuitenkin huomattavia epävarmuuksia, jotka tulee selvittää tarkemmin”, selvityksen tekoa johtanut Metsähallituksen erikoissuunnittelija Santtu Kareksela kertoo.
Ennallistaminen tulkittiin selvityksessä väljästi – sen katsottiin tarkoittavan erilaisia elinympäristöjen ekologista tilaa edistäviä toimenpiteitä: esimerkiksi ojien tukkimista soilla, metsien suojelua ja vaellusyhteyksien palauttamista virtavesiin.
”On kuitenkin vielä epäselvää, miten ennallistaminen määritetään lakialoitteessa ja voidaanko esimerkiksi vesistöjen valuma-alueella tehtäviä vesien tilaa parantavia toimia laskea vesistöjen luontotyyppien ennallistamiseksi”, kertoo raportin tekoon osallistunut Luken erikoistutkija Aleksi Räsänen.
Koska varsianista ennallistamislakialoitetta ei ole vielä julkaistu, sen tavoitteista ei ollut varmuutta selvitystä tehtäessä. Nyt julkaistu raportti onkin luonteeltaan esiselvitys. Asiaan kuitenkin palataan myöhemmin laajalla tutkijajoukolla.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Tässä meikäläisen kommentti asiaa koskevaan Hesarin pääkirjoiotukseen:
Eikö ilmastonsuojelu pitäisi olla tärkein päämäärä. Kaikki metsien liialliset suojelut sotivat tätä tarkoitusta vastaan. Hyvin hoidettu ja kasvava talousmetsä on parasta ilmastonsuojelutyötä.
Suojelumetsiä syntyy varmasti liikaakin Itärajan taakse, kun sieltä puunkäyttö loppuu. Kyllä niissä korvautuu Suomen metsien ”luontokato”, jos sitä oikeasti onkaan. Itse olen kulkenut metsissämme liki 80 vuotta enkä, ole voinut havaita kuin sen, että metsät voivat yleensä hyvin ja tuottavat vaurautta.
Jos suojeltaisiin metsiä ylimääräisesti vaikka miljoona hehtaaria, niin se merkiksisi varovaisella 5000 euron puustoon arvoon perustuvalla hehtaarihinnalla siis 5 miljardia euroa. Tämä on kuitenkin vain kymmenesosa metsien merkityksestä kansantaloudelle. Siis menetys olisi 50 miljardia euroa. Arviosta puuttuu vielä se, millaiset seuraukset hakkuiden vähenemisestä olisi maaseudun elinvoimaisuudelle. Syntyisi autioitumisen kierre.
On täysin kummallista, erttä tuputetaan jatkuvaa kasvatusta, josta kaikki asiantuntijat tietävät mihin se johtaa. Tällä luonnonvastaisella menetelmällä nimittäin synnytetään yksipuolisia kuusikoita, joita meidän pitäisi kaikin keinoin välttää.
Ei ole keinoa pysäyttää Suomessa metsätalouden toimin jonkin lintulajin kannan heikkenemistä, mikä usein johtuu Suomen ja EU:n ulkopuolisten maiden oloista tai ilmastonmuutoksesta. Tai kertakaikkiaan tuntemattomasta tekijästä kuten Euroopan laajuinen varpuskannan surkastuminen.
Haihattelua on uskotella, että luontomatkailusta olisi merkittävää apua. Ilmaston muutoksen hillintä tulee väistämättä haittaamaan turismia, jonka haavoittuvuudesta nykyinen pandemia kertoo.
Hakkuuaukot ovat erittäin tärkeitä ruokamaita monille pölyttäjille. Kannattaisi käydä jollain vanhalla luonnonsuojelualueella ja verrata.
Suomi velkaantuu hurjaa vauhtia. Suojeluvillityksellä ei siis saada metsimme merkittävää parannusta. Sen sijaan kansantaloutemme kärsii. Ilmastomuutoksen torjunta kärsii. Maaseutu autioituu.