Luonnonvarakeskuksen (Luken) havaintometsien raaoista mustikoista hieman yli 60 prosenttia on päässyt kypsiksi marjoiksi saakka, kun pitkäaikainen keskiarvo on yli 80 prosenttia.
”Kuivuus on verottanut selvästi mustikkasatoa. Kuivuus pienentää myös kypsän mustikan kokoa, joten täydet mustikkasangot ovat monin paikoin työn takana tänä vuonna”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Rainer Peltola.
Mustikkasatoa kutistaneet helteet hellivät puolukan pölyttäjiä
Puolukka on nyt raakilevaiheessa koko Suomessa. Puolukan pölytys on onnistunut tähänastisten havaintojen perusteella erinomaisesti. Havaintometsissä jopa yli 90 prosenttia puolukan kukista on hedelmöittynyt, kun pitkäaikainen keskimääräinen pölytystulos puolukalla on hieman yli 60 prosenttia.
”Näyttää siltä, että mustikkasatoa heikentäneet helteet ovat olleet erittäin otollisia puolukkaa pölyttävien hyönteisten aktiivisuudelle. Puolukka myös kestää kuivuutta mustikkaa paremmin, joten puolukkasadosta voi tulla hyväkin”, Peltola kertoo.
Suomuurainta eli hillaa poimitaan nyt eteläisen ja osittain keskisen Lapin alueella. Suomuurain kukki runsaana, mutta pölytystulos jäi keskinkertaiseksi ja raakileiksi päätyi kukista vain noin neljännes. Myös helteet ovat jonkin verran verottaneet suomuurainsatoa, joka jää keskinkertaiseksi.
”Itäisen Suomen kuivimmilla hillasoilla sato on jäänyt heikoksi. Kuivuus on paikoitellen heikentänyt myös suomuuraimen laatua”, Peltola toteaa.
Luken ja Suomen 4H-liiton yhteistyö marjahavaintojen teossa jatkui vuonna 2021. Tähänastiset havainnot on tallennettu kaikille avoimeen marjahavaintojen tiedotusjärjestelmään, joka löytyy osoitteesta marjahavainnot.fi
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.