Hirvivahingoista maksettavien korvausten määrä on laskenut selvästi vuodesta 2018 lähtien, mutta samaan aikaan havainnot syöntituhojen monipuolisuudesta ovat vahvistuneet. Hirvien hampaanjälkiä näkyy myös vastaistuteissa taimissa.

Tai pikemminkin hirvieläinten, sillä etenkin Lounais-Suomen tiheiden hirvieläinkantojen alueella on lisääntynyt epäselvyys siitä, onko taimia järsinyt hirvi, valkohäntäpeura vai metsäkauris. Valtio korvaa metsänomistajille hirvieläinten pyyntilupamaksuista hirvien ja valkohäntäpeurojen aiheuttamia vahinkoja, ei metsäkauriiden, sillä metsäkauriiden metsästys ei vaadi pyyntilupia.

”Viime vuosina on tullut uusi piirre, että vahinkojen kohteena ovat myös hiljattain viljellyt taimikot”, Metsäkeskuksen kehittämisasiantuntija Heikki Kuoppala kertoo.

Tutkimustiedolle huutava tarve

Kuoppalan mukaan hirvieläinten aiheuttamista syöntituhoista tarvitaan ehdottomasti lisää tutkimustietoa. Tutkimustietoa kaivataan myös susien vaikutuksista hirvien talvisiin liikkeisiin ja viihtymiseen syöntipuuhissa mäntytaimikoissa.

”Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla Kauhajoen ja Kristiinankaupungin seudulla on susihavaintoja ja hirvivahinkokorvausten määrät ovat suorastaan romahtaneet”, Kuoppala kertoo.

Hirvivahinkokorvauksissa on tapahtunut suuri pudotus muutenkin Pohjanmaan maakunnissa. Hirvivahinkokorvausten laskuun voi vaikuttaa metsänomistajien hakuinto ja pelko 170 euron korvauskynnyksen ylittymisestä. Hirvien määrä voi myös olla laskusuunnassa, tuorein kanta-arvio julkistetaan nyt maaliskuussa.

Hirvivahinkokorvausten vuosittainen määrä poikkeaa suuresti sarvipäiden metsätaloudelle arvioidusta kokonaishaitasta. Luonnonvarakeskuksen vuonna 2019 julkaiseman arvion mukaan hirvistä aiheutuu vuosittain metsätaloudelle kustannuksia noin 50 miljoonan euron edestä. Hirvivahinkokorvauksia kyseisen vuoden tuhoista maksettiin 1,4 miljoonaa euroa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.