Tutkijaryhmä selvitti: Väärä menetelmä johti Euroopan hakkuiden yliarviointiin

Nature-lehden artikkelin tiedot torjuttiin jo vuonna 2020. Nyt tiedetään, miten virheellinen arvio syntyi.

Kesäkuussa 2020 Nature julkaisi artikkelin, jossa oli yllättäviä tuloksia Euroopan metsien hakkuualan lisäyksestä lähes 50 prosentilla. Tulokset herättivät tuoreeltaan epäilyjä, ja esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Kari T. Korhonen esitti huomattavasti maltillisempia lukuja.

Nyt, lähes kaksi vuotta myöhemmin valmistunut tutkimus paljastaa, miksi Nature-artikkelissa päädyttiin väärään tulokseen.

”Valitettavasti tämä virheellinen tutkimus on jo voinut vaikuttaa EU:n metsäpolitiikkaan”, toteaa David Ellison, metsäpolitiikan asiantuntija Bernin yliopistossa.

Kansainvälinen tutkijaryhmä Norjasta, Suomesta, Sveitsistä ja Ruotsista vertaili satelliittikuviin perustuvia muutoskarttoja ja maastossa mitattuja pysyvien koealojen aineistoja Suomen ja Ruotsin valtakunnallisista metsien inventoinneista. Vertailu osoittaa yksiselitteisesti, että Nature-artikkelin tulokset eivät voi olla tarkkoja.

”Havaittu hakkuiden äkillinen lisäys oli yksinkertainen artefakti, joka johtui siitä, että hakkuiden tunnistamiseen käytetty menetelmä tarkentui tarkasteluajanjakson aikana”, toteaa tutkimusta johtanut Johannes Breidenbach NIBIOsta.

Nature-artikkeli on esimerkki tutkimuksesta, jossa tutkijat ovat epäonnistuneet menetelmävalinnassaan eivätkä ole perehtyneet riittävästi julkaistuun tietoon satelliittikuvien käytöstä muutosten tulkinnassa.

”Tiede on kuitenkin itseänsä korjaavaa. Useat tutkijaryhmät Euroopassa ovat työskennelleet aktiivisesti, jotta virheellinen tutkimustulos saadaan korjatuksi. VMI:n maastohavainnot osoittivat tässä tutkimuksessa arvonsa”, Suomen VMI:stä vastaava Kari T. Korhonen toteaa.

Metsänhoito Metsänhoito