Juhlakaski poltettiin Padasjoella

Noin hehtaarin kaskialueelle kylvetään mäntyä ja perustetaan koealoja.

Poltto etenee Heikinheimon kaskeksi kutsutulla alueella Padasjoella. (Kuvaaja: Erkki OksanenLuke)
Poltto etenee Heikinheimon kaskeksi kutsutulla alueella Padasjoella. (Kuvaaja: Erkki OksanenLuke)

Padasjoella päästiin tänään maanantaina viimein polttamaan ns. Heikinheimon kaskea. Alue oli tarkoitus polttaa jo viime vuonna Suomi 100 -juhlavuoden kaskena, mutta tuolloin sateiset säät estivät polton. Tänä kesänä polttoa on yritetty jo aiemmin, mutta silloin liian kuiva maasto esti polton.

Tänään poltto siis viimein onnistui. Kaskeaminen käynnistyi puolilta päivin ja poltto eteni kuivassa maastossa nopeasti. Kaskeamisessa maata poltetaan vierrettävän puuaineksen avulla parin sentin syvyydeltä. Työ kestää pidempään kuin kulotus.

Naurista, mäntyä ja tutkimusta

Padasjoella poltettiin yksi Suomen viimeisistä kaskista vuonna 1917. Se sijaitsee Metsähallituksen hallinnoimalla valtion maalla Luonnonvarakeskuksen Vesijaon tutkimusmetsässä. Kaskialueelle kylvettiin keväällä 1918 rukiin sekaan mäntyä.

Alueelle perustettiin vuonna 1948 kaksi koealaa, joista toinen on jätetty käsittelemättä ja toista harvennettu säännöllisesti. Koealoja männikössä on mitattu säännöllisesti 70 vuoden ajan.

Nyt poltettu, reilun hehtaarin kokoinen kaski sijaitsee koealojen läheisyydessä. Sille kylvetään kaskinaurista ja kaskiruista, ensi keväänä kylvetään mäntyä. Luonnonvarakeskus perustaa alueelle myös koealoja.

Kaskenpolton järjestelyistä vastasivat Metsähallitus, Luonnonvarakeskus ja Metsähistorian seura.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito