Koivun mahla on panimolle uusi ja kiinnostava raaka-aine, joka nestemäisenä sopii periaatteessa hyvin oluen valmistukseen.

”Mahlan maku on hyvin hento ja aavistuksen makea. Ensimmäinen haasteemme on keksiä keino, jolla se saadaan esille myös lopputuotteessa. Kokeilemalla selviää, toimiiko mahla oluessa vai ei”, Hartwallin panimomestari Bill Brinkmann toteaa.

Jos kokeilu etenee onnistuneesti, valmis mahlaolut nähdään kauppojen hyllyillä mahdollisesti vuoden tai kahden kuluttua. Vielä on ratkottavana muun muassa mahlan logistinen ketju, sillä pastöroimaton mahla säilyy vain muutamia päiviä ja pastöroitunakin korkeintaan 3–4 viikkoa.

Mahlan valuttaminen ei vaurioita koivua

Mahlaoluen valmistus liittyy Lahden Seudun Kehitys Ladecin hallinnoimaan Mahlaa metsästä markkinoille -hankkeeseen, jossa on tavoitteena kehittää mahlan jalostusarvoa ja sen keräysmallia sekä pilotoida mahlan käyttöä elintarviketeollisuudessa.

”Suomen Metsäkeskuksen selvityksen mukaan Päijät-Hämeessä on 750 hehtaaria mahlan teollisen mittakaavan tuotantoon soveltuvia koivikoita, joista voi keväisin valuttaa mahlaa. Mahlan talteen ottaminen ei vaikuta koivujen hyvinvointiin”, toteaa Ladecin ympäristöasiantuntija Jukka Selin.

Huhtikuussa kerättyyn, Hartwallille toimitettuun 1 500 mahlalitraan tarvittiin 120 koivua, joista saatiin 7–10 litraa mahlaa päivässä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.