Suomen ympäristökeskuksen SYKEn tutkijat selvittivät kahden lupaavan kosteikkoviljelytuotteen elinkaaren päästövaikutukset. Suomen oloihin ja suureen mittakaavaan soveltuvista kasveista tutkimukseen valittiin järviruoko ja osmankäämi. Tutkimus osoitti, että uudet kosteikkoviljelytuotteet vähentävät päästöjä koko elinkaarensa ajan.

Epävarmuustekijöistä huolimatta molemmat vaihtoehdot ovat SYKEn mukaan lupaavia ilmastonmuutoksen hillintäkeinoja. Keskimäärin tuotteilla saavutetaan useiden tonnien hiilidioksidivähennys hehtaaria kohden. Useimmissa tapauksissa vähennys riittää kompensoimaan viljelyn päästöt, ja koko tuoteketju on hiilinegatiivinen.

Turvepeltojen päästöt hallintaan

Kosteikkoviljelyssä nostetaan vedenpintaa turvepelloilla hiilen hajoamisen estämiseksi ja siirrytään viljelemään märissä oloissa kasvavia viljelykasveja. Tutkijat selvittivät markkinapotentiaaliltaan mittavien järviruokopohjaisen kasvualustan ja osmankäämipohjaisen rakennuslevyn koko elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen. Tutkimus on julkaistu Ecological Engineering -tiedelehdessä.

”Nykyisin on tunnistettu satoja kosteikkoviljelyyn hyvin soveltuvia kasveja, joilla voidaan korvata nykyisin tuotannossa olevia vaihtoehtoja. Tutkimukseen valittuja tuotteita valmistetaan tällä hetkellä pienessä mittakaavassa, ja markkinapotentiaali on huomattava”, erikoistutkija Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Tuotteilla voi korvata kivivillaa ja turvetta

Tutkimuksen lähtökohtana oli siirtää nyt peltoviljelyssä oleva peltohehtaari kosteikkoviljelyyn ja seurata kosteikkoviljelytuotteen elinkaari alusta loppuun. Elinkaaressa huomioitiin viljely, sadonkorjuu, kuljetukset, prosessointi, käytön aikainen hiilivarasto ja kierrätys.

Lisäksi tuotteille annettiin laskennalliset hyvitykset siitä, että ne korvasivat nyt markkinoilla olevia tuotteita, kivivillaseinärakennetta ja turvepohjaista kasvualustaa.

Koska sekä biologisiin prosesseihin että uusiin tuotteisiin liittyy epävarmuutta, tutkimus tehtiin epävarmuusanalyysinä. Sen sijaan, että olisi laskettu vain yksi arvio ilmastovaikutuksista, kummallekin verrattavalle tuotteelle laskettiin 4 000 arviota.

Eri laskentakerroilla lähtötiedot arvottiin niille kirjallisuuden perusteella arvioiduista todennäköisyysjakaumista, jolloin saatiin arvio ilmastovaikutuksesta, sekä sen herkkyydestä erilaisille laskennan oletuksille.

Suuri osa laskelmassa saavutetuista ilmastohyödyistä on peräisin hyvityksestä, joka tuotteille laskettiin nykyisten tuotteiden korvaamisesta. Tämän lisäksi osmankäämilevy siirtää nopeasti kiertävää hiiltä pitkäikäiseksi rakennusmateriaaliksi ja lisää rakennusten hiilivarastoa.

Tutkimus toteutettiin Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa Uudet maatalous- ja metsämaan viljely- ja hoitomenetelmät – avain kestävään biotalouteen ja ilmastonmuutoksen hillintään (SOMPA) -tutkimushankkeessa. SOMPA-hanke kehittää ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä keinoja hoitaa suometsiä ja -peltoja niin, että samalla hillitään ilmastonmuutosta. Hanke on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä -ohjelmaa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.