Kuusettuminen, juurikääpä, kirjanpainaja ja hirvieläimet. Nämä neljä tekijää ovat ilmaston lämmetessä metsätaloutemme suurimmat riskit, arvioi Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Markus Melin. Hän puhui tänään Helsingissä alkaneilla Metsäpäivillä.

”Ongelma on se, että kuusettuminen tapahtuu Etelä-Suomessa, missä nämä kaksi vihulaista – juurikääpä ja kirjanpainaja – ovat pahimmillaan”, hän sanoo.

Melin antaa kuuselle muuttuvassa ilmastossa kolme miinusta. Sillä on pinnallinen juuristo, joten se ei kestä kuivuutta ja kuumuutta. Keväiden ja syksyjen lämmetessä roudattoman ajan pituus kasvaa, mikä puolestaan lisää korjuuvaurioiden ja tuulenkaatojen määrää.

Sekä juurikäävälle että kirjanpainajalle Melin antaa muuttuvassa ilmastossa kolme plussaa. Kun keväät ja syksyt lämpenevät, pölisevät juurikäävän itiöt ilmassa pidempään. Korjuuvauriot ja tuulenkaadot taas tarjoavat itiöille hyvän kasvualustan. Kirjanpainajat taas kehittyvät ja lisääntyvät sitä nopeammin mitä lämpimämpää on. Kuivuuden stressaantuneet kuuset ovat niille helppo saalis.

Melin kehottaa suosimaan sekametsiä, sillä kuuset selviytyvät todennäköisemmin sekametsikössä kuin puhtaassa kuusikossa.

”Kuusettuminen tapahtuu tällä hetkellä taimikoissa, joten vielä on mahdollista muuttaa peli”, hän toteaa.

Melinin mukaan Tšekissä, jossa kuusikoita on kuollut laajoilta alueilta, tulikin tänä vuonna voimaan laki, joka kieltää puhtaiden kuusikoiden kasvattamisen riskialueilla.

Sekametsienkään kasvattaminen ei tosin ole ongelmatonta. Juurikääpä viihtyy niissäkin, samoin hirvieläimet.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.