Suurimman kestävän hakkuumäärän tavoittelu on tuoreen tutkimuksen mukaan haitallista metsien monimuotoisuudelle ja muille käyttötavoille. Haittoja voidaan kuitenkin pienentää monipuolisilla metsänhoitomenetelmillä sekä kunnollisella suunnittelulla.

Hakkuiden lisääminen vähentää Jyväskylän yliopiston bio-­ ja ympäristötieteiden laitoksen tutkimuksen mukaan lahopuun määrää, herkkien eläinlajien elinympäristöjä sekä pienentää metsien hiilivarastoja ja mustikkasatoja.

Hakkuiden kielteisiä vaikutuksia voidaan tutkijoiden mukaan vähentää metsien käytön aluetason suunnittelulla.

”Metsänhoidon ja kasvatusmenetelmien monipuolistaminen ovat avainasemassa”, sanoo tutkija Anna Repo.

Haittojen minimointi edellyttää metsien kiertoajan muutoksia sekä säästöpuiden lisäämistä ja jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen osuuden kasvattamista.

Hyvän suunnittelun avulla suojelusta saadaan suurin mahdollinen vaikuttavuus mahdollisimman vähäisin kustannuksin.

”Maisematason suunnittelu mahdollistaa siis sekä suuren puuntuotannon että monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen turvaamisen”, toteaa professori Mikko Mönkkönen.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.