Luken tutkimus: Kääntömätästys ei riitä alavilla mailla

Ojitus- ja laikkumätästys tarjosivat parhaat kasvuedellytykset istutetuille taimille veden vaivaamilla metsämailla.

Ojitus- ja laikkumätästys antavat parhaat edellytykset kuusentaimien kasvulle hienojakoisilla, veden vaivaamilla metsämailla, kertoo tuore tutkimus.

Luonnonvarakeskus (Luke) seurasi kahden kuusentaimikon kehitystä 11 ja 13 kasvukauden ajan. Tarkasteltavana olivat alavalle tasamaalle ja rinteeseen istutettujen kuusentaimikoiden kehitys eri tavoin muokatuilla koeruuduilla. Molemmilla kohteilla maaperä oli hienojakoista.

Vertaillut muokkaustavat olivat ojitus-, laikku- ja kääntömätästys sekä muokkaamaton maanpinta, jossa osalla istutuskohdista pintakasvillisuus torjuttiin kemiallisesti.

Vesitaloudeltaan ongelmattomalla rinnemaalla kuusten pituus ja läpimitta kasvoivat samaan tahtiin kaikilla mätästystavoilla. Myös muokkaamattomaan maahan istutetut taimet kasvoivat yhtä nopeasti kuin mättäillekin istutetut.

Taimien pituus 13 kasvukauden jälkeen oli kaikilla koeruuduilla noin viisi metriä ja läpimitta kuusi senttimetriä.

Alavilla mailla ojitus- ja laikkumätästys tarjosivat parhaat kasvuedellytykset istutetuille taimille. Kääntömättäälle istutettu taimi kasvoi likimain yhtä hitaasti kuin muokkaamattomaan maahan istutettu.

Ojitusmätästetyllä koeruudulla alavan maan kuusentaimet kasvoivat 11 vuodessa nelimetrisiksi eikä laikkumättäällä kasvava kuusikaan jäänyt sanottavasti jälkeen. Kääntömättäällä ja muokkaamattomassa maassa taimet olivat metrin lyhyempiä.

Kaikki muokkaustavat vähensivät taimien kuolleisuutta merkittävästi.

Muokatulle maalle istutetuista taimista kuoli 5–10 prosenttia kolmen ensimmäisen kasvukauden aikana. Muokkaamattomalla maalla kuolleisuus oli toisessa koetaimikossa 30 prosenttia ja toisessa 40 prosenttia.

Maanmuokkaus suojaa taimia pintakasvillisuudelta ja hyönteistuhoilta, mikä varmistaa täystiheiden taimikoiden syntymisen.

Tutkimus perustuu Luonnonvarakeskuksen Suonenjoelle vuonna 2007 ja Pieksämäelle 2009 perustamiin viljelykokeisiin. Tutkimus esiteltiin tämän vuoden metsätaimitarhapäivillä ja se on julkaistu Silva Fennicassa viime vuonna.

Long-term growth response of Norway spruce in different mounding and vegetation control treatments on fine-textured soils. Silva Fennica vol. 56.

Kommentit (2)

  1. Ovat saaneet oikean tuloksen. Noin minäkin ajattelen. Kääntömätästyksen etuna on se, ettei siinä taimi kuivu niin helposti kuin laikkumätästyksessä, jos sattuu pitkä kuiva jakso istututuksen jälkeen. Vuosi 2018 oli tällainen. Toinen etu on, ettei siihen jää liikkumista haittaavia kuoppia.

    Siis rinnemaastoon kääntömättäät ja märille maille laikku- tai ojitusmättäät.

  2. Ei veden vaivaamia metsänkasvatusmaita olekaan. Ne ovat tulevaisuuden soita, joille on kehittynyt tai kehittymässä loistava turvekerros, joka on autuaaksitekevä hiilinielu ja monimuotoisuuden lähde.

Metsänhoito Metsänhoito