Luonnonvarakeskus: Hirvikanta pysyi ennallaan viime vuonna

Suomen hirvikanta pysyi viime vuonna edellisvuoden tasolla, Luonnonvarakeskus (Luke) kertoo tiedotteessa. Näin siitä huolimatta, että syksyn saalismäärä kasvoi yli kolmellatuhannella hirvellä. Kannan koko vuoden lopussa oli noin 88 000 hirveä.

Alueellisten riistaneuvostojen asettamat hirvitiheystavoitteet vastaavat Luken mukaan noin 70 000–90 000 hirven kantaa koko maassa.

Suomen suurimmat hirvitiheydet, noin 4,2 hirveä tuhannella hehtaarilla, olivat Uudenmaan ja Pohjanmaan rannikoilla sekä Lounaissaaristossa. Pohjoisen Suomen suurimmat hirvitiheydet (3,2 hirveä/1000 ha) olivat Lounais-Lapissa.

Muualla Lapissa ja Oulun läänin koillisosassa hirvitiheydet olivat korkeintaan 2,5 hirveä tuhannella hehtaarilla ja pienenivät pohjoista kohti. Muualla maassa hirvitiheydet vaihtelivat välillä 2,3–3,9 hirveä tuhannella hehtaarilla.

Aikuisten hirvien sukupuolten lukusuhde oli korkeintaan puolitoista hirvilehmää hirvisonnia kohden useimmilla alueilla lounaisessa Suomessa, Uudenmaan länsiosissa, Pohjanmaan rannikolla, Oulun pohjoispuolella sekä suuressa osassa Lappia ja osassa itäisintä Suomea. Tämä vastaa hirvikannan hoitosuunnitelman tavoitetta.

Vasatuotossa oli suurta alueellista vaihtelua. Korkeimmat vasatuotot, noin 90 vasaa sataa hirvilehmää kohden, olivat Oulun eteläpuolisella rannikolla, Pohjanmaalla, Keski-Suomen keskiosissa, Pohjois-Savon länsiosissa sekä Uudenmaan, Etelä-Hämeen ja Kaakkois-Suomen raja-alueella.

Huomattavan pieniä vasatuottoja (alle 60 vasaa sataa hirvilehmää kohti) oli Uudenmaan läntisellä rannikolla, Lounais-Saaristossa, Pohjois-Karjalan itäosissa, sekä pohjoisimmassa Lapissa.

Suomen hirvikannan koko ja rakenne arvioitiin hirvitalousalueittain Luonnonvarakeskuksen kannanarviomallilla. Keskeisenä aineistona käytettiin Oma riista -palvelussa syksyn 2025 hirvijahdin aikana ilmoitettua tietoa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.