Luonnonvarakeskus: Huima hyppy koneellisen korjuun tuottavuudessa

Tärkeimmät korjuun ajanmenekkiä selittävät tekijät olivat hakkuutapa ja rungon tilavuus.

Koneellisen puunkorjuun tuottavuus on noussut huomattavasti viimeisten 25 vuoden aikana. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan keskimääräinen tuotantoaikatuottavuus on noussut harvennuksilla 70 prosenttia ja päätehakkuilla 60 prosenttia 90-luvun alkuun verrattuna, kun käytetään sen aikaisia keskimääräisiä runkotilavuuksia (183 kuutiodesimetriä harvennuksilla, 309 kuutiodesimetriä päätehakkuilla).

Rungon keskitilavuus oli harvennuksilla huomattavasti pienempi kuin 90-luvun alussa, jolloin tehtiin edellinen julkinen puunkorjuun seurantatutkimus. Päätehakkuilla tilavuus on sen sijaan kasvanut. Nyt julkaistun tutkimuksen aineistot ovat vuosilta 2014–2017.

Tärkeimmät hakkuun ajanmenekkiä selittävät tekijät olivat hakkuutapa ja rungon keskitilavuus. Hakkuutähteiden kasaaminen laski tuottavuutta kuusivaltaisilla avohakkuilla noin 10 prosenttia.

Koneiden käytöstä löydettiin parantamisen varaa. Suurikokoisten, lähinnä päätehakkuille tarkoitettujen hakkuukoneiden tuottavuus ylitti pienempien koneiden tuottavuuden vasta kun rungon koko ylitti 300 kuutiodesimetrin tason.

”Hakkuun tuottavuudesta ja polttoaineenkulutuksesta saamamme tulokset viittaavat siihen, että hakkuukoneet olivat osittain ylimitoitettuja puuston kokoon nähden. Koneiden ohjaus niille ihanteellisille korjuukohteille vaatii kuitenkin riittävän suuren leimikkovarannon”, toteaa erikoistutkija Paula Jylhä Lukesta.

Tutkimuksessa korostetaan, että metsätyön tutkimus on nyt murrosvaiheessa. Metsäkoneet keräävät valtavia määriä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää tutkimuksessa ja myös yritysten toiminnanohjauksessa. Tieto on periaatteessa standardoitua, mutta vaihtelua oli jopa saman konemerkin sisällä. Metsäkonevalmistajien tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota tiedonkeruun yhdenmukaistamiseen, tutkijat huomauttavat.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Tekniikka Tekniikka

Keskustelut