Maakunnittaisissa metsänieluissa on nähtävissä selkeä trendi: puuston ja maaperän hiilitase pienenee ja ne kääntyvät päästölähteeksi pohjoisesta etelään kuljettaessa. Tämä ilmenee Luonnonvarakeskuksen tänään julkistamista vuoden 2023 hiilitasetuloksista.
Lappi erottuu selvästi muista maakunnista: siellä puusto ja maaperä ovat molemmat sekä kivennäis- että turvemailla selkeitä hiilinieluja. Useassa eteläisessä maakunnassa sen sijaan vain turvemaiden puusto toimi vuonna 2023 hiilinieluna.
Vuoden 2023 metsien kokonaishiilitase vaihteli maakunnissa nielun ja päästölähteen välillä. Metsät olivat joko iso nielu (Lappi), pieni nielu (Pohjois-Karjala), lähellä nollaa (Pohjanmaa, Kainuu) tai päästölähde (kaikki muut maakunnat).
Koko maan puuston poistuma oli vuonna 2023 kolme prosenttia pienempi kuin vuonna 2022. Maakunnittain tarkasteltuna puuston poistuma kuitenkin kasvoi neljässä maakunnassa (Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi). Näissä maakunnissa kivennäis- ja turvemaiden yhteenlaskettu puustonielu pieneni vuodesta 2022.
Muissa maakunnissa puuston nielu joko suureni (Kymenlaakso, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa), puusto kääntyi päästölähteestä pieneksi nieluksi (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Etelä-Karjala, Etelä-Savo) tai puusto oli edellistä vuotta pienempi päästölähde (Satakunta, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Ahvenanmaa).
Kivennäismaiden puusto oli tyypillisesti nielu keskisen ja pohjoisen Suomen maakunnissa (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi) ja päästölähde eteläisen Suomen maakunnissa (Ahvenanmaa, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Etelä-Karjala, Etelä-Savo).
Poikkeuksina olivat eteläinen Kymenlaakso, jossa kivennäismaiden puusto oli pieni nielu, ja pohjoinen Kainuu, jossa kivennäismaiden puusto oli pieni päästölähde.
Turvemaiden puusto oli kaikissa maakunnissa hiilinielu.
Kivennäismaaperä oli tyypillisesti nielu pohjoisen Suomen ja päästölähde eteläisen ja keskisen Suomen maakunnissa. Poikkeuksena kuitenkin olivatveteläisen Suomen Ahvenanmaa Pirkanmaa ja Päijät-Häme, joissa kivennäismaaperä oli nielu.
Turvemaiden maaperä oli hiilitaseen osalta päästölähde kaikissa maakunnissa paitsi Lapissa, jossa se oli selkeä nielu.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
