Mänty on edelleen käytetyin puulaji metsien uudistamisessa, Metsäkeskuksesta kerrotaan. Viime vuonna männyn osuus painui 49 prosenttiin, mikä on pari prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisvuonna. Kuusen osuus sen sijaan nousi 46 prosenttiin, koivun pysytteli viidessä prosentissa. Tiedot perustuvat viime vuoden metsänkäyttöilmoituksiin.
Mäntyä käytetään varsinkin Pohjois-Suomessa, esimerkiksi Lapissa yli 80 prosenttia metsistä uudistetaan männylle. Kuusta suositaan eniten Kanta-Hämeen (65 prosenttia kuusta), Päijät-Hämeen (62 prosenttia) ja Pohjois-Savon (62 prosenttia) metsämailla.
Eniten kuusen viljely on vähentynyt Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Se on korvautunut pääosin männyn viljelyllä.
Uudellamaalla liki neljännes luontaisesti
Metsät uudistetaan yhä pääosin istuttamalla – koko maan istutusprosentti nousi 72:een. Päijät-Hämeessä uudistuksista 88 prosenttia tehdään istuttamalla ja Kanta-Hämeessä 86 prosenttia.
Istutuksissa käytetään eniten kuusta, mutta männyn osuus on ollut viime vuosina kasvussa. Viime vuonna nmännyn osuus oli jo lähes kolmannes. Myös sekametsiä perustetaan aiempaa enemmän.
”Kuusen rinnalle saatetaan istuttaa mäntyä ja tilaa jätetään myös luontaisesti kasvuun lähteville koivuntaimille”, sanoo Metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes tiedotteessa.
Kylvö oli suosituinta Lapissa, siellä uudistuksista 37 prosenttia tehtiin kylvämällä. Luontainen uudistaminen oli suosituinta niin ikään Lapissa, jossa 36 prosenttia uudistuksista tehtiin luontaisesti. Uudellamaalla 23 prosenttia uudistuksista hoidettiin luontaisesti.
”Uudellamaalla luontaisen uudistamisen suurta suosiota selittänee se, että voimakkaita hakkuita ja maanmuokkausta halutaan välttää tiheään asutuilla alueilla. Taustalla voi olla myös halu säästää ja vähentää kustannuksia”, Remes toteaa.
Metsäkeskukseen saapui viime vuonna metsänkäyttöilmoituksia uudistushakkuista lähes 165 000 hehtaarin alalle. Ilmoitukseen merkitään uudistamisessa käytettävä pääpuulaji ja uudistamistapa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään