Viime vuonna tehtyjen tarkastusten perusteella ensiharvennukset tehdään edelleen keskimäärin liian voimakkaina, eli puita poistetaan suosituksia enemmän. Liian voimakkaat harvennukset alentavat metsien kasvua ja heikentävät samalla metsien hiilinielua.
Tulos perustuu Suomen Metsäkeskuksen viime vuonna tekemiin puunkorjuun laadun tarkastuksiin noin 300 kohteella eri puolilla Suomea.
Korjuujälki oli suositusten mukaista 22 prosentilla tarkastetuista kohteista. Virheellisiä, siis metsälain vastaisia, kohteista oli 14 prosenttia. Loput 64 prosenttia täyttivät lain vaatimuksen, mutta eivät metsänhoidon suositusten mukaisia.
Kovin hyvää kuvaa Metsäkeskuksen tarkastus ei puunkorjuusta anna, mutta rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola löytää tuloksista myönteisiäkin signaaleja.
”Virheellisten hakkuiden osuus kuitenkin hieman pieneni ja hyvien osuus nousi edellisvuodesta”, Nikkola kertoo.
Viidennes harvennuksista tehdään liian aikaisin
Kuusikoita harvennetaan useammin liian harvoiksi kuin männiköitä. Osassa kuusikoista harvennus on tehty erittäin voimakkaana, reilusti yli puolet puustosta on poistettu. Virheellisiksi – siis metsälain vastaisiksi – todetuilla kohteilla myös ajourat olivat lähes aina liian leveät.
Liian harvaksi hakatuissa männiköissä puusto oli usein jo ennen hakkuuta suosituksia harvempaa esimerkiksi taimikkovaiheen hirvituhojen vuoksi.
”Ensiharvennuksissa metsästä pyritään korjaamaan tietty puumäärä riippumatta siitä, kuinka harvaa puusto ennen hakkuuta oli”, Nikkola sanoo.
Hänen mukaansa ensiharvennuksista 20–30 prosenttia tehdään liian varhain. Tällöin puustoja herkästi harvennetaan liian voimallisesti.
”Tilanne korjautuisi paljon jo sillä, kun ensiharvennukset tehtäisiin oikeaan aikaan.”
Isoillakin koneilla voi korjata laadukkaasti
Noin puolet tarkastetuista kohteista on korjattu talvella ja puolet kesäkelissä. Metsäkeskuksen mukaan liian voimakas harvennus on selvästi yleisempää talvikorjuussa.
Ari Nikkolan mukaan nykyistä pienemmistä koneista ei olisi ratkaisuksi puunkorjuun laatuongelmiin.
”Eri keskusteluissa on esitetty, että pienemmillä koneilla saataisiin parempaa korjuujälkeä ja vältyttäisiin liian voimakkailta harvennuksilta. Hyvä korjuujälki on kuitenkin mahdollista saavuttaa myös nyt käytössä olevalla, normaalilla konekalustolla.”
Viime vuoden tarkastusten tulos on selvästi parempi kuin talvella laajasti uutisoitu, Keski-Suomessa tehdyn erillisen selvityksen tulokset ensiharvennusten laadusta. Keski-Suomessa yksikään noin 80 kohteesta ei täyttänyt metsänhoidon suositusten mukaisia vaatimuksia.
”Yksiselitteistä syytä tulosten eroon ei löydetty Metsäkeskuksen tekemässä laatuarvioinnissa. Jos syitä halutaan yksityiskohtaisemmin selvittää, pitäisi Jyväskylän seudun olosuhteita tutkia tarkemmin”, Nikkola sanoo.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Ensiharvennuksissa metsästä pyritään korjaamaan tietty puumäärä riippumatta siitä, kuinka harvaa puusto ennen hakkuuta oli”, Nikkola sanoo.
En tiedä mistä tuo uskomus tulee. Tämä tulee aikaajoin esille mutta totuus on se että koskaan harvennuksilta ei oteta tiettyä puumäärät tiheydestä piittaamatta. Hakkuu pyritään tekemään aina metsänhoidon suosituksen mukaiseen tiheyteen ellei erikseen ole muuta käsketty. On luonnollista että jos ensiharvennuksilla on huonolaatuista, puuryhmä samassa kannossa niin niiden poisto voi viedä harvennuksen normaalia harvemmaksi. Yllättävää että metsäkeskus joka pitäisi olla asiantuntija esittää tuollaisia väittämiä.
Asian olisi voinut tietenkin ilmaista tarkemmin eli tarkastustulosten perusteella näyttää siltä, että ensiharvennuksilta korjataan tietty puumäärä lähtöpuustosta riippumatta. Alle lakirajan hakattujen männiköiden lähtöpuusto oli keskimäärin 1470 r/ha, keskipituus 11,7 m, poistuma 820 r/ha ja jäävä runkoluku 650 r/ha. Poistuma runkoluvusta 56 %.
Onko nyt tutkittu mikä on ollut lähtötilanne ? Mistä johtuu että puusto on hakattu liian väljäksi ? Onko mahdollisesti lähtötilanteessa ollut metsä niin huonolaatuinen että on päädytty laadun perusteella voimakkaampaan harvennustiheyteen ? Ymmärrän hyvin että metsähoitosuosititukset, varsinkaan ensiharvennuksilla, ei ymmärrä laatuharvennusta. Sehän mittaa vain pohjapinta-alaa. Eli jäävän puuston lukumäärää. Kokemuksesta tiedän että usein metsänomistajat haluavat myös harvennuksiltaan laatua eikä pelkästään puuston lukumäärää tiheyden kustannuksella. Olen elävässä elämässä harventanut satoja hehtaareita joissa on vielä jäljellä edellisen harvennuksen hakkuutähteet näkyvillä. Niissäkään tapauksissa ei harvennettu kiintiön perusteella vaan todellisten suositusten mukaisesti.