Yli kolmannes eli 38 prosenttia Suomen metsistä uudistetaan Suomen metsäkeskuksen mukaan metsänhoidon suosituksia aikaisemmin. Useimmiten näin tapahtuu keskisessä ja pohjoisessa Suomessa.

Metsälaki muuttui vuonna 2014, jonka jälkeen metsän uudistamiselle ei ole ollut ikään tai läpimittaan perustuvia rajoitteita.

Lakimuutoksen jälkeen puustojen läpimitat uudistushakkuissa pienenivät. Kolmen viime vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut käänne, ja uudistushakkuissa kaadettu puusto on ollut taas järeämpää.

Tiedot perustuvat Metsäkeskukseen saapuneisiin metsänkäyttöilmoituksiin ja metsävaratietoon.

Hyvin nuorten metsien uudistaminen ei ole yleistä. Viime vuoden kaikista uudistushakkuista 2,6 prosenttia tehtiin nuorissa metsissä. Näiden hakkuiden pinta-ala oli noin 5 000 hehtaaria.

”Määrä ei ole kovin suuri, sillä siinä on mukana paljon Paula-myrskyn kaatamia nuoria metsiä Pohjois-Suomessa. Sen sijaan vielä hyväkasvuisia ja tuottavassa vaiheessa olevia varttuneempia metsiä hakataan melko paljon”, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Metsäkeskuksesta.

Metsänhoidon suosituksissa on määritelty kullekin puulajille kasvupaikan mukainen uudistamisläpimitta. Se määräytyy sen mukaan, että puuston tuotto on 2–3 prosenttia.

Metsänkasvatuksen kiertoajan kohtuullinen pidentäminen lisää metsien hiilivarastoa ja hyödyttää monia peitteisyyttä vaativia eliölajeja. Esimerkiksi puiden rungoilla ja oksissa kasvavat jäkälät lisääntyvät metsikön ikääntyessä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.