Metsätalouden osuus vesistöjen ravinnekuormasta tuplasti suurempi

Metsätalouden aiheuttama ravinnekuormitus on suurinta siellä, missä on eniten ojitettuja soita: Pohjanmaalla, Kainuussa ja osissa Pohjois-Karjalaa.

Tuore tutkimus vahvistaa aiemmat tulokset siitä, että metsätalous ja etenkin vanhat metsäojitukset kuormittavat vesistöjä selvästi luultua enemmän. Metsätalouden osuus vesistöjä rehevöittävistä typpi- ja fosforivalumista on uusien laskelmien mukaan kaksinkertainen aiempiin arvioihin verrattuna.

Metsistä ja soilta valuu uusien lukujen perusteella vuodessa 7 300 tonnia typpeä ja 440 fosforia metsätalouden toimien seurauksena. Aiemmat arviot olivat 3 250 tonnia typpeä ja 230 tonnia fosforia.

”Metsäojitus selittää merkittävän osan metsistä tulevasta ravinnekuormituksesta”, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Leena Finér kertoo.

Metsistä ja soilta vesistöihin vuosittain valuvasta kokonaiskuormituksesta metsätalouden osuus on uusien lukujen perusteella typen osalta 16 prosenttia ja fosforin osalta 25 prosenttia.

Finérin mukaan metsäojitusten valumavaikutusten arvioitiin aiemmin päättyvän kymmenen vuoden kuluessa ojituksista, mutta ravinnevalumat jatkuvat mitä todennäköisimmin pidempään. Tuoreet tulokset eivät kuitenkaan antaneet selvyyttä aiempaan kohuun siitä, että ojitusmetsistä tuleva kuormitus voi jopa kasvaa sitä mukaa, kun ojituksesta kuluva aika kasvaa.

Suometsiä ojitettiin Suomessa 1960-1980-luvuilla. Metsäojia on myöhemmin availtu kunnostusojituksilla.

Huomio Pohjanmaalle, Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan

Metsätalouden aiheuttama ravinnekuormitus on suurinta siellä, missä on eniten ojitettuja soita: Pohjanmaalla, Kainuussa ja osissa Pohjois-Karjalaa.

”Kuormituksen alueelliset erot tulisi ottaa entistä paremmin huomioon metsätalouden harjoittamisessa ja vesiensuojelussa”, Finér sanoo.

Vaikka metsätalouden aiheuttamat ravinnevalumat ovat aiemmin arvioituja suurempia, metsistä tuleva fosforikuormitus on vähentynyt viime vuosiin asti. Tämä johtunee suometsien fosforilannoituksen loppumisesta ja siirtymisestä hidasliukoisiin lannoitteisiin.

Kasvavan typpi- ja hiilikuorman taustalla on puolestaan todennäköisesti muun muassa ilmaston lämpeneminen.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut