EU:n uusi metsästrategia on otettu Suomessa vastaan jossain määrin huojentuneena. Strategiaa on muokattu useissa kohdissa Suomen kannalta edulliseen suuntaan.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ei kuitenkaan ole strategiaan täysin tyytyväinen.

”Valitettavasti jäsenmaiden toimivaltaa metsäasioihin ei ole edelleenkään kunnioitettu täysimääräisesti. Komission esitys menee liian pitkälle metsänhoitoon ja puumarkkinoihin liittyvissä kysymyksissä. On kuitenkin hyvä, että nyt strategiassa ymmärretään tärkeiden ympäristö- ja ilmastokysymysten lisäksi myös metsien taloudellista merkitystä”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa.

Strategiassa esitetään vuodesta 2023 alkaen lakia metsien monitoroinnista, raportoinnista ja tiedonkeruusta.

”Tämä on iso askel kohti EU-tason metsäpolitiikkaa ja suhtaudun siihen erittäin kriittisesti”, sanoo Leppä.

Avohakkuukieltoa strategiassa ei ole eikä sellaisen asettaminen olisi EU:n toimivallassa.

”Strategiaan on lisätty hyviä mainintoja läheisyysperiaatteen noudattamisesta ja toimivallan kunnioittamisesta. Yksityiskohtaiset linjaukset viittaavat siihen, että tämä ei ole mikään itsestäänselvyys”, Leppä sanoo.

Läheisyysperiaatteeseen viitataan EU:n perussopimuksissa ja sen mukaan päätöksentekoa ei tule tarpeettomasti siirtää pois jäsenvaltiolta.

Yksityiskohtaista sääntelyä vastustetaan

Myös eurooppaministeri Tytti Tuppurainen korosti tiedotustilaisuudessa, että metsätalous kuuluu kansalliseen päätösvaltaan eikä EU voi muiden politiikkasektoreiden kautta hivuttaa toimivaltaansa metsäpolitiikkaan.

”Jäsenmaiden tavanomainen osallistuminen strategian valmisteluun ei toteutunut”, sanoi Tuppurainen, mutta totesi, että strategia meni valmistelun loppuvaiheessa Suomen kannalta parempaan suuntaan jäsenvaltioiden vaikuttamistyön ansiosta.

”Kyse on strategiasta, ei lainsäädäntöehdotuksesta. Nyt työ vasta alkaa, aktiivista vaikuttamista ja kansallisten erityispiirteiden esiin tuomista on hyvä jatkaa”, Tuppurainen totesi.

”Metsänomistajilta edellytetään nyt valppautta. Strategia kertoo siitä, että komissiolla on kiinnostusta säädellä metsäpolitiikkaa EU-tasolla, mikä ei vastaa Suomen näkemystä”, Tuppurainen totesi.

Milloin sitten astutaan jäsenmaiden päätösvallassa olevan metsäpolitiikan alueelle?

”Jos komissio asettaa kriteereitä ja indikaattoreita osana ympäristöpolitiikkaa ja vielä kynnysarvoja niille, silloin ollaan analyysimme mukaan menossa jäsenmaiden vallassa olevan metsäpolitiikan piiriin”, sanoo metsäneuvos Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Maa- ja metsätalousministeriöstä korostettiin myös paikallisen osaamisen merkitystä metsätaloudessa.

”Me Suomessakin koko ajan tutkimme ja mietimme metsänkäsittelymenetelmiä, kuinka EU-tasolla voisi olla osaamista määrittää tarkkoja raja-arvoja ja kriteereitä?” sanoo Kokkonen.

Jäsenmaat ja Euroopan parlamentti ottavat syksyn aikana kantaa metsästrategiaan.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.