Ministeriö haluaa lyhentää kantokäsittelykautta, syynä epävarmuus torjunta-aineiden saannista

Metsänomistajien on syytä olla tarkkana, sillä juurikäävän riski voi nousta.

Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että juurikäävän kantokäsittelykautta lyhentävä määräaikainen asetusmuutos otetaan käyttöön. Ministeriö esittää asetusmuutosta valtioneuvostolle tulevana torstaina 5. päivä toukokuuta. Mikäli esitys hyväksytään, astuu asetusmuutos voimaan ensi perjantaina 6. päivä toukokuuta. Asetusmuutoksen läpi menoa pidetään todennäköisenä.

Syynä asetusmuutokseen on Ukrainan sodan vuoksi huonontunut juurikäävän torjuntaan käytettävän urean saatavuus.

”Epävarmuus ei ole täysin poistunut. Koska torjunta-aineiden saatavuutta ei voida sataprosenttisesti varmistaa, etenemme mieluummin näin. Jos asetusmuutos osoittautuu tarpeettomaksi, se sitten kumotaan”, kertoo neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Turvemaat kantokäsittelyn ulkopuolelle

Laki velvoittaa juurikääpää torjuvaan kantokäsittelyyn toukokuun alusta marraskuun loppuun, kun hakkuuvuorokauden alin lämpötila on nollan yläpuolella. Määräaikaisella asetusmuutoksella kantokäsittelyvelvoite poistetaan turvemailta ja lämpötilarajaa nostetaan nollasta seitsemään asteeseen, mikä lyhentää kantokäsittelykautta.

Hätäasetuksella halutaan varmistaa, ettei pula kantokäsittelyaineista aiheuta pullonkaulaa puunkorjuuseen.

”Me, Metsäkeskus ja muut toimijat kannustamme, että kun ainetta on saatavilla, torjuntatyötä jatketaan kuin tätä muutosta ei olisikaan, mutta meillä ei ole lainsäädännöllisiä keinoja. Kun muutos tehdään, se tehdään”, Torniainen summaa.

Juurikäävän torjuntaan voi käyttää urean lisäksi harmaaorvakka-pohjaista kantokäsittelyainetta, mutta senkin saatavuus on rajallista.

Metsänomistajan syytä olla tarkkana

Metsänomistajan kannattaa olla hereillä, mikäli asetusmuutos astuu perjantaina voimaan. Se tarkoittaa, että hakkuita voidaan tehdä juurikäävän itiöinnin aikaan ilman kantokäsittelyä. Se nostaa riskiä juurikääpälahon leviämiseen. Etenkin pahimmilla juurikääpäalueilla Etelä-Suomessa on syytä harkita hakkuun lykkäämistä.

Jos juurikääpä leviää kuusikkoon tai männikköön, sen saa pois vain puulajia vaihtamalla. Pahimmassa tapauksessa juurikääpä voi lahottaa arvokkaimman tyvitukin

Juurikääpä on pahin metsätuhojen aiheuttaja Suomessa. Sen on arvioitu aiheuttavan vuosittain viidenkymmenen miljoonan euron menetykset.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito