Mitä tapahtuisi, jos metsänomistajalle maksettaisiin hiilinieluista?

Metsänomistajan hiilinielutulot voisivat olla kolminkertaiset puunmyyntituloihin verrattuna, VTT:n tutkimuksesta selviää.

Kokonaisvaltaisella bioperäisen hiilidioksidin ja hiilinielujen hinnoittelulla olisi dramaattiset vaikutukset Suomen puumarkkinoihin ja myös metsäteollisuuden toimintaan, VTT:n tuoreessa tutkimuksessa arvioidaan.

VTT tarkasteli teoreettista mallia, jossa hiilen sidonta hyvitettäisiin metsänomistajille ja bioperäisen hiilidioksidin päästäjä, eli yleensä teollisuus, joutuisi maksamaan päästöistään. Tarkastelussa metsänomistajalle hyvitettäisiin viiden vuoden jaksoissa ainespuun kasvuun sitoutuneesta hiilestä.

Tarkoitus oli selvittää, kannustaisiko malli pidentämään metsätalouden kiertoaikoja ja lisäämään tukkipuun ja pitkäikäisten puutuotteiden tuotantoa, biomassan hybridikuivausta sekä bioperäisen hiilen uudelleenkäyttöä.

Metsänhoito kannattaa silti

Tulosten mukaan hiilihyvitys lisäisi metsänomistajan tuloja merkittävästi. Nykyisten metsänhoitosuositusten mukaisessa kasvatuksessa metsänomistajan hiilinielutulot olisivat lähes kolminkertaiset puunmyyntituloihin verrattuna, mikäli hiilen sidonnasta hyvitettäisiin 100 euroa hiilidioksiditonnilta. Alhaisemmalla 40 euroa/tonni -tasolla hiilinielu- ja puunmyyntitulot olisivat likimain yhtä suuret.

Metsänomistajan kannattaisi edelleen hoitaa metsiä aktiivisesti, jotta ainespuun kasvu ja myyntitulot maksimoitaisiin. Harvennusten kannattavuus kuitenkin heikkenisi, kannattavimmaksi osoittautui yhden harvennuksen malli. Sen sijaan lannoittaminen olisi entistä kannattavampaa. Myös harvennusten ja päätehakkuun lykkäämisellä 5–15 vuodella havaittiin positiivinen taloudellinen vaikutus.

Tarkasteltu malli olisi kallis etenkin selluteollisuudelle. Puuston kasvusta saatava hiilihyvitys ja harvennusten vähentyminen todennäköisesti laskisivat puun tarjontaa. Lisäksi sellutehtaiden suuret bioperäisen hiilidoksidin päästöt poikisivat teollisuudelle miljoonien eurojen vuosittaiset lisämaksut.

Samalla tosin hiilitehokkaammat ratkaisut, kuten ligniinin talteenotto ja biomassan kuivaus, muuttuisivat kannattavammiksi. Myös esimerkiksi biohiilen valmistuksen ja pitkäikäisten puutuotteiden valmistuksen kannattavuus voisi parantua.

VTT:ltä korostetaan, että selvityksessä tarkasteltu malli on täysin teoreettinen, eikä sitä ole tarkoitus esittää tulevaisuuden ohjauskeinoksi. Sen avulla pyritään ymmärtämään, millaisia muutoksia bioperäiseen hiileen kohdentuva hintaohjaus voisi aiheuttaa metsäteollisuuden toimijoille ja miten bioperäisen hiilidioksidin hinnoittelu parantaisi ilmastonmuutoksen kannalta tehokkaiden ratkaisujen taloudellista kannattavuutta.

Tutkimus käynnistyi toukokuussa 2019 ja päättyi viime vuoden lopulla. Päärahoittaja oli Keski-Suomen liitto, joka rahoitti sitä EU:n aluekehitysvaroilla. Myös VTT ja osallistuvat yritykset – Metsähallitus, Yara, Valmet Technologies, Hinskalan yhteismetsä, Alva ja Silvere – ovat rahoittaneet hanketta.

Lisää tuloksia löytyy Hiilimetsätalous-hankkeen verkkosivuilta.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa

Keskustelut

Upm