Luke: Ennallistamisasetuksen kustannukset 13–19 miljardia euroa

Arvioihin sisältyy vielä suuria epävarmuuksia, Luonnonvarakeskuksesta kerrotaan.

EU:n ennallistamisasetus vaatisi Suomessa 2–6 miljoonan hehtaarin ennallistamista, Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi tuoreessa selvityksessään. Kustannuksia ennallistamistoimista kertyisi 13–19 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä.

Arvioihin sisältyy kuitenkin suuria epävarmuuksia. Kustannusarvio on mahdollisesti yliarvio, mutta sitä voidaan tarkentaa, kun tarvittavat toimenpiteet selviävät, Lukesta kerrotaan.

”Pinta-ala-arvion suuri vaihteluväli johtuu etenkin siitä, että luontotyyppien tilaa ei tunneta tarkasti. Vähän heikentyneillä alueilla voivat riittää arvioituja toimenpiteitä halvemmat ja yksinkertaisemmat toimet,” sanoo Luken erikoistutkija Aleksi Räsänen tiedotteessa.

Suurimmat ennallistamistarpeet ovat kosteikkojen, metsien ja sisävesien luontotyypeissä. Suurimmat ennallistamiskustannukset ovat näiden luontotyyppiryhmien lisäksi mereisissä luontotyypeissä.

Metsissä suurimmat ennallistamistarpeet kohdistuvat luonnonmetsiin ja tunturikoivikoihin. Lisäksi lehtoihin ja harjumetsiin kohdistuu suuri pinta-alallinen ennallistamistarve, jos tuntemattomassa tilassa oleva pinta-ala oletetaan heikentyneeksi.

Luken mukaan ennallistamisasetusehdotuksen toimet antavat mahdollisuuksia luonnon monimuotoisuuden edistämiseen sekä maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, jolloin maa- ja metsätalouden kestävyys ja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys paranevat.

EU:n ennallistamisehdotuksen mukaan luontotyyppien heikentyneessä tilassa olevasta pinta-alasta tulisi ennallistaa 30 prosenttia vuoteen 2030, 60 prosenttia vuoteen 2040 ja 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Luken selvitys on maa- ja metsätalousministeriön tilaama työ.

Kommentit (1)

  1. Mielenkiintoinen tämä ennallistaminen ja siihen valittu verrokkivuosi 1952. Esim. Suomen vesivoima pohjoiseen on rakennettu tuon jälkeen. Lokka, Porttipahta ja Kemijärven säännöstelyn aloittaminen olivat välttämättömiä, jotta saatiin uusiutuvaa sähköenergiaa teollisuuden ja hyvinvointivaltion rakentamiseen. Vesivoima on puolestaan 75% Suomen sähkön säätövoimasta ja tilanne tulee muuttumaan vaikeammaksi aurinko- ja tuulisähkön myötä. Pitäisikö ennallistaa nuo alussa mainitut altaat takaisin alkuperäiseen tasoonsa?

Luonto Luonto

Keskustelut

Suo

Kuvat