Ilmastolain mukaan hallituksen on hyväksyttävä pitkän välin ilmastosuunnitelma tänä vuonna ja tarkasteltava hiilineutraalisuus- ja päästövähennystavoitteiden toteutumista uuden tieteellisen tiedon pohjalta. MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola lähettää hallitukselle terveisiä metsäalaa seuraavan Audiomedian haastattelussa.
”Hallitus pystyy tarkastelemaan ilmastolakia ilman, että kenenkään tarvitsee peruuttaa mistään aikaisemmista päätöksistä”, Mäki-Hakola totaa.
Mäki-Hakolan mukaan nyt pelotellaan sillä, että Suomi joutuu ostamaan nieluoikeuksia muilta mailta.
”En usko, että mitään laskuja on Suomelle tulossa, koska millään maalla ei ole myytävää. Metsämaan päästöjen kasvu ja metsien nielujen aleneminen koskee suurinta osaa, ellei kaikkia maita Euroopassa. On turha pelotella miljardilaskuilla, kun EU joutuu arvioimaan eri maiden laskentamenetelmien yhdenmukaisuutta ja metsille asetettuja tavoitteita uudelleen.
Mäki-Hakolan mukaan ilmastolain välitarkastelussa on huomioitava myös muiden maiden päästötavoitteiden toteutuminen ja toimenpiteiden kustannustehokkuus.
Hän muistuttaa, että kaikissa EU:n jäsenmaissa on ongelmia, kun ilmastomuutoksen seurauksena maaperän päästöt kasvavat ja metsän kasvu hiipuu monista eri syistä.
”Meillä keskustelussa sotketaan maaperän kasvaneet päästöt ja metsän nielujen heikkeneminen, vaikka metsä puuston nielu on edelleen positiivinen.”
Hakkuurajoituksista miljardimenetykset
Jos metsäalaa lähdetään ajamaan alas hakkuurajoituksilla ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, se tulisi Mäki-Hakolan mukaan kalliiksi veronmaksajille.
”Yksi hakattu puukuutiometri tuottaa jalostuksen jälkeen 200 euroa arvonlisäystä yhteiskuntaan. Jos hakkuita rajoitettaisiin kymmenellä prosentilla, se tarkoittaisi jopa 1,5 miljardin arvonlisän menestystä ja hurjia työpaikkamenestyksiä erityisesti maaseudulla”
Sama koskee Mäki-Hakolan mukaan koko Eurooppaa, josta syntyisi hakkuuvuotoa maihin, joissa kestävän metsänhoidon periaatteita ei noudateta.
”Onko meillä tähän varaa, kun samaan aikaan tavoitellaan viennin kasvua talouden veturiksi? Jos metsää poistetaan talouskäytöstä, meiltä jää lisäksi joka vuosi saamatta sen viiden prosentin tuotto”, Mäki-Hakola toteaa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Alkutuottajina metsänomistajat ovat taloudellisesti hyötyneet nykytilanteesta. Vuosikymmeniä teollisuus on maksanut puusta alihintaan, vaikuttanut hinnanmuodostukseen aluksi kartelleilla ja Venäjän tuonnilla.
Nytkö pitää alkaa itkemään taas itkemään vuorineuvosten puolesta.