Luonnonvarakeskuksen (Luke) toukokuussa julkaisema pikaennakkotieto, jonka mukaan maankäyttösektori oli vuonna 2021 ensimmäistä kertaa päästölähde, on saanut vahvistuksen.
Tänään julkaistujen, tarkentuneiden ennakkotietojen mukaan maankäyttösektori varmistui päästölähteeksi, vaikka metsät säilyivät edelleen nettonieluna.
Tärkeimmät syyt muutokseen ovat Luken mukaan runsaat hakkuut ja puuston kasvun heikentyminen.
Kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotiedoissa maankäyttösektorin päästöksi vuonna 2021 tarkentui 0,9 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Vielä toukokuussa arvio oli 2,1 miljoonaa tonnia.
Metsien nettonielu vuonna 2021 oli 8,4 miljoonaa hiilidioksiditonnia, kun pikaennakossa arvio oli 6,7 miljoonaa tonnia. Tarkentuneiden tietojen mukaan puustobiomassan kasvu ei ole alentunut niin paljon kuin pikaennakon laskennassa oletettiin.
Metsänielu oli viime vuonna 59 prosenttia pienempi kuin vuonna 2020.
Lisää hakkuita, vähemmän kasvua
Vuonna 2021 hakkuukertymä oli 76,3 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuut lisääntyivät 11 prosenttia vuodesta 2020.Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan puuston kasvu on alentunut 108 miljoonasta kuutiometristä 103 miljoonaan kuutiometriin.
Lisäksi metsämaan ojitettujen turvemaiden päästöjen kasvoivat uuden laskentamenetelmän vuoksi.
Luke on myös tehnyt uudelleenlaskennan vuodesta 1990 asti. Laskenta varmisti, että maankäyttösektori ei ole uudellakaan laskentavalla ollut aiemmin päästölähde.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Laskutapa on varsin erikoinen kun kaiken metsästä hakattavan puun katsotaan samantien haihtuvan hiilidioksidina ilmaan. Toivottavasti kukaan ei ota kovin vakavasti tällaisia laskelmia.
Minusta järkevästi laskea niin kuin on tehty. Yksinkertainen ja pitkässä juoksussa antaa riittävän tarkan tuloksen. Toinen tapa olisi diskontata menneiden n+1 vuoden hakkuiden ja puutuotteiden päästöt nykyvuoteen. Hankalaa, eikä tulos oleellisesti muuttuisi.
Eihän kaikki hakattu puu ilmaan saman tien haihdu, eikä niin ole laskettukaan.
Inventaarissa tarkastellaan hiilivarastojen muutosta (kasavua tai vähenemää) verrattuna edelliseen vuoteen. Kaikki nollan alapuolella olevat hiilivarastot kasvavat ja nollan yläpuoliset vähenevät. Pikkuisen höystöä asiaan tulee metaanipäästöistä ja ilokaasupäästöistä, jotka ilmastaan CO2-ekvivalentteina lämmitysvaikutuksensa perusteella.
Esimerkiksi puutuotteiden määrän lisäys (pitkään kestävä rakennuspuu ja lyhytikäinen sellu jne.) näkyvät kuvassa tumman ruskeana. Hajotessaan esim. käytettyjen pehmopapereiden oletetaan hajoavan nopeasti ja palaavan ilmakehään kaasuina. Rakennustarvikkeiden varasto kestää paljon pitempään ennen kuin vaikka poltetaan energiaksi ja se kasvattaa suhteessa sellua enemmän tuotevarastoa.
Yhden vuoden kohdalla oleva palkki merkitsee vuoden aikana kasvanutta varastoa, jos etumerkki on miinus. Positiiviset luvut tarkoittavat vastaavasti päästöä, eli varaston pienenemistä. Vihreä palkki tarkoittaa metsämaan kasvaneen puuston ja maaperän hiilivaraston yhteistä nielua.
Turvemailla eloperäisen maaperän lahoaminen hiilidioksidiksi vähentää metsien kasvun nettonielua. Jos metsien valtava puuvaranto ei lainkaan suurenisi, ei olisi metsän hiilinieluakaan. Varsinkin turvepellot menettävät hiilivarastoaan vuodesta toiseen, kun siellä ei synny pitkäikäistä tuotevarastoakaan.
Asiaa tarkastellaan inventaarissa ilmakehän näkökulmasta, miten sen koostumukseen vaikuttaa ihmisen toimet: päästöt lihottavat ilmakehän kaasuvarastoja (hiilidioksidi, metaani ja ilokaasu), nielut siirtävät ilmakehän kaasuja kiinteään muotoon maalle ja meren pohjaan.
Mitä enemmän ilmakehässä on lämmittäviä kaasuja, sitä voimakkaampaa on lämmön pidättyminen maapallolle ja sitä pienempi osa maan pinnalta heijastuneesta auringon säteilyenergiasta jatkaa matkaansa takaisin avaruuteen.
Kiitos vastauksesta Jukka Alm. Eipä tullut katsottua graafia tarkasti ja siitä tosiaan löytyy puutuotteet. Mielenkiintoisesti niiden osuus on ollut paljon suurempi esim. 1998-2000.
Puuston kasvun tuskin voidaan odottaa enää kiihtyvän tulevaisuudessa kun jatkuva kasvatus ja ojien tukkiminen yleistyy. Typpilannoituskin on tällä hetkellä mahdotonta mikä toivottavasti jää lyhytaikaiseksi vaiheeksi.
Kiitos, Panu. Minusta puutuotteiden osuus kokonaisnielusta on suurin aikasarjan loppupäässä: puutuotteiden määrä on kasvanut kuten ennenkin, vaikka raaka-ainevarannon kasvu on pienentynyt. Aikasarjasta näkee ehkä lamojen ja nousuhdanteiden sekä covidinkin vaikutuksia puutuotenielun kehitykseen. Monet asiat ja ilmiöt kytkeytyvät. Joihinkin voi vaikuttaakin.
Jos olet vielä linjoilla Jukka Alm niin mitä mieltä näistä kahdesta yksinkertaistetusta esimerkistä;
1. Puusto kasvaa vuodessa 100m3 ja sitoo hiiltä. Samana syksynä se 100m3 hakataan ja jalostetaan biodieseliksi, joka haihtuu hiilidioksidina ilmaan auton polttoaineena. Laskelman lopputulos on, että metsä ei sitonut hiiltä ollenkaan ja polttoainepäästöjä tuli sen verran mitä tuo 100m3 oli sitonut.
2. Puusto kasvaa vuodessa 100m3 ja sitoo hiiltä, puita ei hakata. Autoilija tankkaa 100% fossiilista dieseliä saman verran kuin esimerkissä 1. Laskelmassa päästöt ovat 0, koska nielu nielaisi päästöt.
Jos nyt siis ymmärsin laskentaperusteet oikein niin tämä laskentatapa kehottaa meitä käyttämään fossiilisia polttoaineita uusiutuvien sijaan. Vai menikö jotain vikaan noissa esimerkeissä?
Ei biodieselin päästöjä varmaan lasketa päästöiksi energiasektorilla, vaan se katsotaan ilmastoneutraaliksi samoin kuin muukin puun energiakäyttö? Mutenkaan kannustimet eivät mene ihan noin suoraviivaisesti, koska energiasektori ja maankäyttösektori tarkastellaan yleensä erikseen ja molemmissa pyritään päästöjen alentamiseen.
Toivottavasti näin mutta silloin ollaan vasta siinä, että fossiiliset ja uusiutuva ovat samalla viivalla.
Päästövähennysstrategia ei saisi perustua hiilinieluihin kuten nyt vaan päästöjen vähentämiseen. Tämä siitä yksinkertaisesta syystä, että jos metsä on joka vuosi hiilinielu niin siellä on loppujen lopuksi ääretön määrä kuutioita. Ei kuulosta kovin vakuuttavalta stretegialta.
Korvausvaikutus yleensä unohdetaan hiilitaselaskelmista, niinhän se on. Esim. betonin valmistus ja käyttö tuottaa n.2 x enemmän päästöjä kuin korvaavan puutuotteen käyttö rakentamisessa.
Päästövähennyksissä keskitytään metsään, kun ylivoimaisesti suurimpien (teollisuus , rakentaminen ja liiikenne) päästölähteiden pienentäminen on vaikeaa.