Pohjoinen hoidettu metsä muuttuu hakkuun jälkeen hiilinieluksi jo kymmenessä vuodessa. Tämä ilmenee Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta, jossa seurattiin hiilitaseen kehitystä 50 eri-ikäisessä metsäkohteessa kolmen vuoden aikana.

”Tutkimuksemme koskee pohjoisia, hoidettuja metsiä. On mahdollista, että lämpimämmässä ilmastossa ravinnerikkaammat metsät käyttäytyvät eri tavalla”, tutkimusta johtanut metsäbiokemian professori Matthias Peichl sanoo.

Tutkimuksen mukaan hiilidioksidia vapautuu maaperästä hajoamisen kautta suunnilleen saman verran koko metsän kiertoajan.

”Puiden kasvu – ei maaperän hiilen vapautuminen – määrää metsän hiilitaseen. Mitä enemmän metsä kasvaa, sitä enemmän hiilidioksidia se varastoi. Se, miten hoidamme kasvavaa metsää, vaikuttaa hiilitaseeseen”, Peichl sanoo.

Ensimmäisinä vuosina hakkuun jälkeen hiilensidonnasta vastaavat ruohot ja heinät, eivät niinkään puuntaimet.

Mukana oli myös vanhoja, hoidettuja metsiä. Vanhimmat metsät sitovat hiiltä noin puolet keski-ikäiseen metsään verrattuna.

Tutkijat toivovat, että tulosten avulla jaksollisen kasvatuksen hiilensidontaa voidaan verrata muihin metsänhoitovaihtoehtoihin, kuten jatkuvaan kasvatukseen.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.