Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikkaan erikoistunut professori Heikki Hiilamo kritisoi metsälahjavähennystä kovin sanoin. Runsaan vuoden voimassa olleen vähennyksen tarkoitus on edistää metsätilojen sukupolvenvaihdoksia, kasvattaa metsätilakokoa, edistää yrittäjämäistä metsätaloutta ja lisätä puun tarjontaa.
Hiilamon mielestä ongelma on, että vähennys hyödyttää erityisesti niitä, joilla on paljon metsätalouden pääomatuloja. Hänen mukaansa vähennystä on erittäin vaikeaa puolustella yleisellä edulla.
”Laki onkin surullinen esimerkki siitä, miten hallituspuolueet käyttävät kansalta saamaansa valtaa pienen ja jo valmiiksi etuoikeutetun ryhmän suosimiseen” Hiilamo kirjoittaa Yle-uutisten verkkosivulla.
Hiilamo näkee metsälahjavähennyksessä keskustan kädenjäljen. Vastineeksi kokoomus ja Perussuomalaiset saivat hallitusohjelmassa omia tavoitteitaan läpi.
”Lopputulos on parlamentaarisen päätöksenteon kannalta surullinen. Viime eduskuntavaaleissa hallituspuolueita äänesti 1,7 miljoonaa ihmistä, mutta se käytti valtaansa 1 400:n jo valmiiksi etuoikeutetun kansalaisen suosimiseen.”
”Maailmalla on puhuttu siitä, että päätökset hyödyttävät prosenttia kansasta. Tässä tapauksessa puhutaan promilleista. On syytä kysyä, ovatko kansanedustajat kansan vai pääoman palveluksessa”, Hiilamo kirjoittaa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Hiilamo on sekä oikeassa että väärässä. Vesitetty metsälahjavähennys koskee vain pientä metsänomistajaryhmää. Paras korjausliike olisi, jos lahjaverot voisi vähentää kokonaisuudessaan puunmyynnin pääomatuloveroista ilman pinta-ala- tai muita rajoituksia. Tällöin poistuisi metsälahjan kaksinkertainen verotus (lahjavero + puun myyntitulovero).