EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden ja biodiversiteettistrategian toteutuminen aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. Näin toteaa metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta.
”Käytännössä se merkitsisi valtavaa tulonsiirtoa EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna”, Kallio sanoo metsäalaa seuraavan Audiomedian haastattelussa.
Euroopan unionin maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskeva Lulucf-asetus asettaa jäsenmaille tiukat hiilinielutavoitteet vuosille 2026–2030. Käytännössä se edellyttää välitöntä ja jyrkkää ainespuun hakkuumäärien vähentämistä EU:ssa. Kallion mukaan kyse on metsätalouden mittaluokassa historiallisesta leikkauksesta.
”Jos politiikka johtaa siihen, että hakkuut ja tulot siirtyvät Euroopan ulkopuolelle ilman merkittävää globaalia ilmastohyötyä, on perusteltua kysyä, onko suunta oikea. Vastuu tavoitteiden saavuttamisesta ja mahdollisista seuraamuksista on jäsenmailla.”
Hakkuuvuoto on todellinen ongelma
Kun puun kysyntä ei katoa mutta tarjontaa rajoitetaan, markkina reagoi.
”Jos EU:ssa hakataan vähemmän, mutta puutuotteiden kysyntä pysyy lähes ennallaan, tuotanto siirtyy muualle. Mallinnustulosten mukaan noin kaksi kolmasosaa EU:n hakkuuvähennyksistä kompensoituisi lisääntyneillä hakkuilla muualla maailmassa”, Kallio toteaa.
Merkittävä osa Euroopassa tekemättä jätetyistä hakkuista tehtäisiin Pohjois-Amerikassa, Brasiliassa, Venäjällä, Indonesiassa, Chilessä ja muilla merkittävillä metsäalueilla.
”Ilmastopolitiikan näkökulmasta tämä on keskeinen ongelma. Jos hakkuut vain siirtyvät maantieteellisesti, globaalit päästöt eivät juuri vähene.”
Hakkuuvuoto ei ole vain ilmastokysymys, vaan sillä on Kallion mukaan isoja taloudellisia seuraamuksia. Kun puuraaka-aineen tuotanto vähenee EU:ssa, vähenevät myös jalostus, vientitulot, investoinnit ja työpaikat.
”Suomelle, jonka metsäteollisuus muodostaa keskeisen osan viennistä ja aluetaloudesta, vaikutukset olisivat tuntuvia. Metsäsektorin arvoketju ulottuu metsänomistajista kuljetuksiin, koneurakoitsijoihin, teollisuuteen ja satamiin. Hakkuumäärien voimakas leikkaus heijastuisi koko ketjuun.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään