Ruotsin metsätaloudessa taisteltiin viime vuonna monia vahingonaiheuttajia vastaan, ilmenee Suomen metsäkeskusta vastaavan Skogsstyrelsenin raportista.
Riistaeläinten aiheuttamat vahingot pysyivät korkealla tasolla, samoin kaarnakuoriaisen aiheuttamat metsätuhot. Lisäksi Etelä-Ruotsi kärsi myrsky- ja lumituhoista.
”Vahinkojen takia vuosittain hukataan miljardien kruunujen edestä puutavaraa. Tiedämme myös, että ilmastonmuutoksella voi olla kielteisiä vaikutuksia. Siksi on tärkeää, että metsänomistaja vastaa uhkiin oikealla metsänhoidolla ja puulajivalinnoilla”, toteaa Skogsstyrelsenissä metsävahingoista vastaava Lennart Svensson.
Hirvieläimet ovat viimeisten kolmen vuoden aikana aiheuttaneet vakavia vahinkoja 11 prosentilla nuorista mäntymetsistä, mikä on kaukana viiden prosentin enimmäistavoitteesta.
Kaarnakuoriaiset puolestaan tuhosivat viime vuonna noin viisi miljoonaa kuutiometriä ruotsalaismetsää. Eniten kaarnakuoriaisvaurioita oli Keski-Ruotsin Sveanmaalla. Sen sijaan etelämmässä Götanmaalla vahingot pienenivät kahdella kolmasosalla.
Vaikka viime vuonna Ruotsissa oli suhteellisen vähän myrskyjä, Götanmaan metsää arvioitiin vaurioituneen tuulituhoissa yhteensä noin 2,2 miljoonaa kuutiometriä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Ruotsissa liikkuessa silmiin pistää Suomeakin heikompi metsänhoidon taso.
Laadukkaasti harvennettuja ja hoidettuja metsiä näkee aniharvoin.
Sielläkin on Suomen tapaan menossa omistajien ikääntymisen ja siitä johtuva välinpitämättömyyden ja hoidon viitsimättömyyden heikennysaalto.
Myös Ruotsissa julkinen keskustelu ohjaa metsänomistajia pitämään metsänsä hoitamattomina ja ylitiheinä ryteikköinä, jotka tietysti ovat alttiita erilaisille tuhoille.
On käsittämätöntä löperyyttä, että helposti metsästyksellä hoidettavan hirvieläinongelman annetaan jatkua pohjolassa jättikuluineen ja tuhoineen.
Suomessa olen listannut lähes 20 erilaista haittavaikutusta ja niistä kuluja yli miljardin edestä/v. ks vessi.eu.