Ajourien määrää ja sijoittelua optimoivat sovellukset voivat vähentää metsäkoneiden polttoaineen kulutusta. Ruotsissa toimivan metsäteollisuuden tutkimuslaitos Skogforskissa on kehitetty tietojärjestelmä, joka yhdistää useita karttatasoja, joilla saadaan tieto muun muassa leimikon topografiasta, maaperän kosteusvaihteluista, säästettävistä luontokohteista ja korjattavan puuston jakautumisesta leimikon eri osiin. Järjestelmää on kehitetty Bestway-hankkeessa.
Lähtötietojen perusteella järjestelmä laatii edullisimman ja vähiten maastoa kuormittavan ajouraverkoston ja lanssipaikkojen sijoittelun leimikolle. Jatkossa tavoitteena on valjastaa myös hakkuukoneen keräämät mittaustiedot tukemaan puutavaran lähikuljetuksen suunnittelua.
Kokeiden mukaan järjestelmä on säästänyt 8–17 prosenttia polttoainetta puunkorjuussa. Säästö koituu ajomatkojen lyhenemisestä, hankalien maastonkohtien kiertämisestä ja isoilla leimikoilla myös lanssipaikkojen sijoittelusta korjattavan puutavaran sijainnin mukaan. Varsinkin isoilla leimikoilla polttoaineen säästö voi olla merkittävää.
Järjestelmästä on kehitetty kaksi kaupallista sovellusta, Dianthus Skotningsoptimering sekä Timbertrail, joita useat metsäyhtiöt Ruotsissa ovat ottamassa käyttöönsä.
Suomessa toisenlaiset tarpeet
Suomessa Metsäteho kehitti samantapaista Ajourakone-sovellusta muutama vuosi sitten. Se pyrki optimoimaan kokoojaurien sijainnin. Sovellus ei tällä hetkellä ole käytössä.
”Suomessa leimikot ovat keskimäärin pieniä, noin 1,5 hehtaaria, Ruotsissa leimikoiden keskikoko on 6–8 hehtaaria, joten meillä suunnittelutarve on toisenlainen”, kertoo erikoistutkija Heikki Ovaskainen Metsätehosta.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Leimikon koko keskimäärin 1,5ha? Puhutaankohan tässä kuitenkin aukon koosta. Satojen hehtaarienkin (pääasiassa) harvennusleimikoita tehdään ja jos keskiarvo asettuu 1,5ha:iin niin se tarkoittaa, että mukana pitää olla paljon myös alle hehtaarin leimikoita.
Saatat Panu olla oikeassa. Jutussa mainittu 1,5 hehtaarin leimikon koko perustuu Metsätehon tutkijan lausumaan, mutta voi hyvinkin kuvata paremmin keskimääräistä aukon kokoa.
Uskon silti, että Ruotsissa leimikoiden keskikoko on huomattavasti meikäläistä suurempi, koska siellä metsänomistuksen rakenne on erilainen kuin meillä, esimerkiksi metsäyhtiöiden mailla tehdään huomattavan isoja leimikoita.