Tiedepaneelien roolia valtioneuvoston työn tukena tulisi selkeyttää ja niiden vaikuttavuutta vahvistaa, todetaan valtioneuvoston kanslian teettämässä selvityksessä. Selvityksessä tarkastellaan neljää tiedepaneelia: ilmastopaneelia, luontopaneelia, kestävyyspaneelia ja metsäbiotalouden tiedepaneelia. Selvityksen teki Jouni Backman.
Erityisesti ilmastopaneeli ja luontopaneeli ovat saaneet yleisesti tunnetun ja vaikuttavan roolin päätöksenteossa ja julkisuudessa. Näiden keskeisten roolien seurauksena syntyi metsäbiotalouden paneeli vahvistamaan kansallisen metsätalouden näkökulmaa. Kestävyyspaneelin tunnettuus ja vaikuttavuus ovat jääneet heikommiksi.
Tiedepaneelien rooli selkeytyisi, jos nykyistä selvemmin linjattaisiin, mitä tietotarpeita paneelit palvelevat. Lähtökohtana on oltava yhteiskunnan kokonaiskestävyyden tukeminen. Paneelien koostamaa tutkimustietoa ja politiikkasuosituksia tarvitaan myös laajemmin koko yhteiskunnassa, selvityksessä todetaan.
Vaikuttavuuden vahvistamiseksi paneelien toiminnan painopisteitä tulee rytmittää päätösprosessin mukaisesti ja aiempaa varhaisempaan vaiheeseen. Tutkimustiedosta johdettuja politiikkasuosituksia tulee lisätä jo ennen vaaleja ja hallitusohjelmavaiheessa. Paneeleja tulisi hyödyntää nykyistä enemmän ja systemaattisemmin erityisesti esivalmistelussa ja vaikutusarvioinneissa, selvityksessä todetaan.
Selvityksen mukaan paneelien vuotuista ja vaalikautista toimintaa voitaisiin myös selkeyttää ja yhtenäistää. Vuosittain voitaisiin julkaista katsauksia paneelin toimialalla tapahtuneesta kehityksestä. Vaalikauden lopulla julkaistava vastaava tilannekuva auttaisi myös seuraavaa hallitusta. Ylipäätään säännölliset julkaisut vahvistaisivat tiedepaneelien julkisuutta ja tosiasiallista asemaa ilman muodollisia säädöksiä.
Valtioneuvosto nimittää?
Selvityksessä tarkasteltiin myös paneeleiden asemaa. Yksi vaihtoehto olisi luoda valtioneuvoston kansliaan kokonaiskestävyyttä tukeva toiminto, jonka alla tiedepaneelit työskentelevät. Tämä korostaisi tiedepaneelien roolia koko valtioneuvoston tietotuelle yli ministeriörajojen. Myös tiedepaneelien sihteeristöjen kokoamista valtioneuvoston kanslian yhteyteen tulisi harkita. Se parantaisi paneelien keskinäistä yhteistyötä ja mahdollistaisi esimerkiksi työtilanteen vaihteluissa tarvittavan resurssien yhteiskäytön.
Lisäksi tiedepaneelien asettaminen tulisi tehdä valtioneuvostossa ja samanaikaisesti. Nykyisin ministeriöt asettavat paneeleita. Tämä korostaisi paneelien roolia koko valtioneuvoston toimijoina ja mahdollistaisi paneelien roolin ja tehtävien tarkentamisen sekä toiminnan tarvittavan yhdenmukaistamisen. Myös paneelien kansainvälistä osaamista voitaisiin lisätä, jos luovutaan rajauksesta koota jäsenet vain suomenkielisistä tutkijoista, selvityksessä ehdotetaan.
Selvitystä varten haastateltiin tutkijoita, virkamiehiä ja kansanedustajia.
- Lisää aiheesta: Luontopaneeli on ahkeroinut, mutta parannettavaakin on
- Lue selvitys: Tiedepaneelit hallituksen työn tukena ja hallitusohjelman toimeenpanossa : Ilmastopaneeli, luontopaneeli, kestävyyspaneeli ja metsäbiotalouden tiedepaneeli
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
