Sienikartoitus: ”Hollanninjalavataudin aiheuttaja piilottelee silmiemme alla”

Kattava yhteistutkimus viittaa siihen, että taudinaiheuttajien isäntiä ja levittäjiä on Euroopan metsissä luultua enemmän.

hollanninjalavataudin kuivattama oksa
Hollanninjalavatauti aiheuttaa ensin lehtien kellastumisen. Ensin kärsivät nuoret versot, sitten kuihtuvat latvukset ja oksat. Sienirihmasto tukehduttaa puun nesteenkierron. Puun infektoitumisajankohdasta riippuen jalava voi kuolla yhdessä kesässä.

Hollanninjalavataudille on löydetty uusia isäntäpuita. Luonnonvarakeskuksen ja Krakovan ylisopiston tutkijat havaitsivat tautia aiheuttavaa sientä (Ophiostoma novo-ulmi) myös saarnen ja tammen kovakuoriasista.

Tutkijoiden mukaan tulos oli yllättävä.

”Tutkimus osoittaa, että hollanninjalavataudin aiheuttaja piilottelee suoraan silmiemme alla: hyönteisissä ja puissa, jotka aikaisemmissa tutkimuksissa ovat jääneet huomiotta”, sanoo tutkija Riikka Linnakoski Luonnonvarakeskuksesta.

Tulokset viittaavat siihen, että taudinaiheuttajien isäntiä ja levittäjiä on Euroopan metsien ekosysteemeissä paljon enemmän kuin aiemmin on luultu. Tutkimus paljasti muitakin uusia yhteyksiä kovakuoriaisten ja sienien välillä sekä useita oletettavasti uusia sienilajeja.

”On selvää, että nämä havainnot tekevät hollanninjalavataudin hävittämisestä ja valvonnasta entistä haastavampaa.”

Tutkijaryhmä teki toistaiseksi kattavimman kartoituksen lehtipuihin iskeytyvien kovakuoriaisten seuralaissienilajistosta Keski-Euroopassa. Tulokset korostavat, miten vähän hyönteisten ja sienten välisten yhteyksien monimuotoisuudesta tiedetään.

Globaalin kaupan lisääntyessä ja ilmastonmuutoksen edetessä uusien eksoottisten hyönteisten ja sienten yhteisvaikutus saattaa lisääntyä ja näistä voi syntyä uusia, ennakoimattomia vaikutuksia. Näin kävi hollanninjalavataudin kohdalla – se syntyi, kun tautia synnyttävä sieni kulkeutui 1900-luvun alussa sattumalta Aasiasta Eurooppaan.

Hollanninjalavatauti voi tappaa puun yhdessä kesässä. Suomessa tautia on esiintynyt satunnaisesti, Norjassa ja Ruotsissa se on saanut suppeilla alueilla jalansijan.

Artikkeli on julkaistu Fungal Ecology -lehdessä.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Keskustelut

Kuvat