Selluntuotannossa syntyvä puuperäinen hiilidioksidi voidaan tulevaisuudessa ottaa talteen tehtaiden piipuista ja varastoida Norjan vanhoihin öljykenttiin. Siten puun kasvaessaan sitoma hiili ei päädykään ilmakehään, vaan poistuu luonnon kierrosta pysyvästi.

Näin esittää innovaatiorahasto Sitra työpaperissaan, jossa kartoitetaan keinoja hiilen sitomiseksi. Sitran mukaan ilmastotavoitteita ei saavuteta pelkillä päästövähennyksillä, vaan lisäksi kasvihuonekaasuja pitää sitoa takaisin ilmakehästä.

Tätä Sitra kutsuu ”miinuspäästöjen” tuottamiseksi.

Esimerkkiratkaisuilla otetaan teknisesti talteen hiilidioksidia ilmakehästä tai biomassasta ja varastoidaan se pysyvästi geologisiin muodostelmiin tai pitkäkestoisesti tuotteisiin.

”Miinuspäästöillä voidaan hyvittää erityisen vaikeasti vähennettäviä päästöjä esimerkiksi maataloudesta ja teollisuudesta, peruuttaa osa aiheutetusta ilmastohaitasta ja hallita ilmastotyöhön liittyviä riskejä, kuten muiden ilmastotoimien mahdollista epäonnistumista”, Sitran työpaperissa todetaan.

Päästöjen ripeä vähentäminen on silti aina ensisijaista. Jos ilmastotoimissa viivytellään, miinuspäästöjen tarve kasvaa – ja sitä mukaa myös ratkaisujen kustannukset ja riskit.

Bioperäisen hiilen talteenotto on Suomelle erityisen lupaava ratkaisu. Paljon huomiota viime aikoina on herättänyt hiilen talteenotto suoraan ympäröivästä ilmasta.

”Kaikilla miinuspäästöjen ratkaisuilla on vahvuutensa, heikkoutensa ja riskinsä. Biomassan käyttöön nojaavissa miinuspäästöjen ratkaisuissa erityisen tärkeää on varmistaa, että ne eivät johda hakkuiden lisääntymiseen ja haittoihin luonnolle”, muistuttaa työpaperin toinen kirjoittaja, Sitran johtava asiantuntija Mariko Landström.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.